Eilisen illan leikkelin tapettia. Aamulla sitten rohkaistuin ja päätin, että nyt olen lukenut kaiken tarpeelisen infon paperitapetin kiinnityksestä ja on aika siirtyä käytännönharjoituksiin. Alku oli aikamoista turaamista ja liisteriä oli yhtä paljon tapetin molemmilla puolilla. Paikoitellen pinta kärsi runsaasta pyyhkimisestä, mutta olen tyytyväinen tulokseen. Tai lähinnä siihen, että uskalsin ja sain aikaan! Nyt sitten vaan istun ja ihailen nuita kirsikankukkia kahvimuki kourassa.
Remontti jatkui listojen nikkaroinnilla. Pitäisiköhän opetella käyttämään tuota sähköistä värkkiä ikkunan reunuksien katkaisuun? Joku sirkkeli se varmaan on. Tähän asti olen vannonut tuon jiirilaatikon ja käsisahan nimiin. Jos naisihminen oppii laatoittamaan ja tapetoimaan, niin ehkä oppisin käyttämään tuota katkaisuvälinettäkin.
Kohti uusia seikkailuja! Toivottavasti miulla on illalla kaikki sormet tallella :)
3 kommenttia:
IHANA! Nyt oon kyllä kade ;) Kyllä sie oot niin kätevä! Mieki osaan käyttää sirkkeliä, ei se oo vaikeeta noihin muihin hommiin verrattuna. Siis kunhan ei laita niitä näppejään sinne...
Miustakin tuo tapetti on niin ihanaa, etten sanottua saa. Jämillä on päällystettävä parit kenkälaatikot. Kiitos sirkkelirohkaisusta!
Kylläpä näyttää hyvältä! Käteviltä emännilta onnistuu se, mitä he haluavat! Muut tekee vain sitä, mitä osaavat....
Jännityksellä taas odotellaan uutta postausta blogiin!
Lähetä kommentti