Luulin jo tappaneeni tämän miniruusun, jonka ostin keväällä äitienpäivän tienoilla mökille. Kuivatin heti alkuun siitä kaikki nuput, sitten koitin homehduttaa sen. Myös kirvat herkuttelivat ruusullani keskikesällä.
Alkuviikkojen karaistumiskoulutuksen jälkeen toin sen tänne kotiin ja istutin parveruukkuun yrttien viereen keittiön ikkunalle. Kesän ajan kukka oli hunningolla laiskan kastelijan takia, mutta nyt se on kasvattanut paljon uusia lehtiä ja kolme uutta kukkaa.
Ja kyllä se lehmänlanta on ihmeainetta :) Ei ole enää mikään miniruusu! Onko vihjeitä, miten saisin tuon ruusun säilymään talven yli ensi kevääseen?
3 kommenttia:
Mie sain joskus 6 vuotta sitten nimipäivälahjaksi miniruusun. Laitoin se niine hyvineen kukkapenkkiin ulos. Joka talvi siitä on osa oksista paleltunut, mutta sitkeästi se sieltä nousee kesän aikana ja kukkii tosi hyvin!
Tällekin laiskalle puutarhurille (sisällä tasan kaksi ruukku kukkaa, jotka kituu...) tuo oli paras ratkaisu!
Minna
Uskaltaiskohan kokeilla? Saattais onnistua, täällä keskustassa kun asutaan. Törisevässä on semmonen "siperian ilmasto", ettei mikään omenapuu selviä hengissä peruspakkasista, saatikka joku jalostettu miniruusu ;)
Mulla on tuo ruusu aina hurjan lumikasan alla, kun siihen kukkapenkin päälle tulee kasattua pihan lumia. Se kai osittain suojaa. Ja tämä piha on jostain syystä melko lämmin, kun keskellä metsää ollaan. Naapurissa sitten A&K suojaavat ahkerammin kasveja, kun niillä on alavampaa.
Minna
Lähetä kommentti