Lämpimiä ajatuksia

Blogi elää hiljaiseloa. Syynä on ennen kokemattoman työteliäs syksy. Työn vastapainoksi on kuitenkin oltava jokin ihana käsityö, jonka pariin pakenen nollaamaan fysiikan ja kemian parissa pyörivät ajatukset. Yhtenä "pakokeinona" minulla oli tilkkupeitto, jota tein virkavapaalla olevalle työkaverille.
Ajatus peitosta tuli jo kesällä. Kun sitten sain yllytettyä peiton tekoon avuksi hänen valvontaluokkansa, suunnitelma oli paketissa. Oppilaat väsäsivät tilkuille omia toivotuksiaan ja ajatuksiaan ihailtavalla omistautumisella. Kokosin tilkkujen ympärille herkän taustan ja ompelin täkin kasaan. Peiton tikkaus käsin antoi minulle monta tilaisuutta nollata koulutyön parissa pyörivät ajatukset. Nyt peitto on viimein valmis, juuri ja juuri ajoissa. Vein sen hämärän turvin postilaatikkoon ja toivon saajan kokevan yllätyksestä samaa lämpöä, mitä oppilaiden kanssa keskustellessa olen ollut havaitsevinani.
Mutta nyt tarvitsen uuden nollaustyön... Suunnitelmissa on pinkkiä ja tummanharmaata mummin ja ukin olkkariin. Sopivien kankaiden hamstraus on jo alkanut ;)

Elä tule paha kakku...

Aika paljon voi leivonnassa ja ruuanlaitossa soveltaa, vaan välillä tulee SE raja vastaan. Tiedän, että banaanikakkuun voi laittaa kermaviilin tai kerman tilalle creme fraichea, mutta ei rahkaa :/ Tulee kyllä runsaasti kuohuvaa taikinaa, joka luhistuu uunissa ja lopputulos on taikinamöhnää, yäk.

Ja pannarin rasvaa on turha mennä terveellisyyden nimissä vähentämään, eikä samalla kannata vaihtaa valkeita jauhoja kuituisempiin... Lopputulosta ei syö edes makuaistiton Antti.