Joulu tuli, oli ja meni. Ja hyvä niin.

Harvinainen joulu, ennenkokematon, ei tietoakaan joulumielestä. Lähestyminen sujui ihan normaalisti, mutta fiilistä ei sitten riittänyt edes aatonaattoon saakka. Poks vaan, tilalla armoton ketutus. Koitin sitten ihan vaan olla, ja pitää suuni kiinni. Joulun iloisin asia oli huomata, että kun miun joulumieli oli hukassa, tuo talon isi-ihminen koitti luoda sitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Tähän asti hiän on ollut se joulun inhoaja, mutta kun jouluhössöttäjä passaili niin hän koki kuitenkin tarvetta luoda sitä jouluista tunnelmaa. Sammutteli valoja, laitteli kynttilöitä ja soitteli joulumusiikkia :)

Lahjapaketit sain onneksi valmiiksi ennen tätä poks-tilannetta.

Oman äidin lahjapakettiin piilotin säärystimet. Niille oli tarvetta ja tilaus. Mukavaa, kun ei tarvinnut miettiä päätä puhki ja tyytyä lahjakorttiin, kun äitille on aina niin vaikea keksiä lahjaa. Ohje Novitan sukkalehdestä, palmikkosukista jätin vain terät pois. Lankana seiskaveikkaa, jota purin lähes valmiista neulepaidasta. Oli ehtinyt muoti muuttua ja paita oli so last season -mallia. Samalla ohjeella tein sukat siskolle pari vuotta sitten. 

Omat paketit olivat urheilupainotteisia, salikorttiin sain puoli vuotta "peliaikaa" ja mies lupaili parisuhteen laatuaikaa crossfit-kurssin muodossa :) Liikunnan riemu onkin ollut hukassa koko syksyn ajan, kun olen ollut vähän väliä kipeänä. Salikorttia olen kuluttanut nyt lomalla jo parina päivänä, joten ehkä se kipinä on sittenkin löytymässä. Alkusyksystä ostetut lenkkaritkin on testaamatta, jokohan tänään kävisin testihölkällä. 

Joulu taitaa saada lähtöpassit ihan pian, raikkaat kevätverhot ikkunaan ja punainen sisustus varaston perukoille yhdeksitoista kuukaudeksi. Tai jos sitä lasten takia viruttelis tuota vaihtoa vielä pari päivää... Kuusikin on oikein nätti, eikä varise. 

Luukut... edellisten ja seuraavien väliltä :)

Sama meininki jatkuu, eli raportointi täällä verkossa on heikonlaista.

Flunssahel...tti osa II piinasi allekirjoittanutta tämän viikon oikein kunnolla. Kaksi päivää ryin, köhin, pihisin, mörisin ja yökin koululla. Tohtori määräsi huilaamaan ja olo onkin nyt jo moninverroin parempi, vaikka ääntä ei hetkittäin ole vieläkään. 

Aloitin taas sen miljoonannen kerran sen terveellisemmän elämän. Koitin miettiä, mitä olen tehnyt tänä syksynä toisin? Mitkä asiat ovat muuttuneet verrattuna kahteen edelliseen talveen, jolloin en ole ollut kipeänä.

Päätin, että auto saa luvan huilailla tallissa ja potkuri on palautettava ykköskulkuvälineeksi. Ulkoilua on muutenkin mahdutettava päiviin vaikka mikä olis, se on unohtunut kaikessa kiireessä tänä syksynä.

Tyrnimehu, kalanmaksaöljy ja kaikin puolin terveellinen ruokavalio ovat myös kikkoja, joilla aion tämän taudin nitistää ja mikä tärkeintä: estän uusia flunssia tulemasta. Päätin myös jo edellisen flunssapainajaisen aikaan, että kuljetan töissä mukana omia eväitä. Huomasin nimittäin, että kaksi edellistä talvea söin töissä omia eväitä ja olin terve. Tämän syksyn olen laistanut ja pistellyt työpaikan ruokaa... Mene ja tiedä onko asioilla yhteyttä, mutta kokeilenpa ainakin. Kiukutti nimittäin aika lailla, kun en ollut jaksanut evässalaattia väsätä ja listassa luki makkarapata ja suolakurkut. Missä se salaatti? Tuoreet ainekset? Proteiini? Liha? Kala? Tai edes kana? Sitäkin joutuu selittelemään, miksi sinulla on omat eväät? Ootko muka joku kasvissyöjä? Laihdutatko? Juu en ole, enkä laihduta. Sehän ei ole keneltäkään pois, jos hoidan ruokailuvalvonnat ja syön evääni välitunnilla.

Kotoinen ruokavalio on jo valmiiksi kunnossa, jos pitsaperjantaita ja karkkipäivää silloin tällöin ei lasketa ;) 

Ja kaikki hyvinvointihan lähtee jaloista, sanovat kaikki jalkahoitajat ;) Illalla tein Tee se itse -jalkahoidon: jalkakylpy, kovettumien poisto, kynsien siistiminen ja uusi pinkki lakka. Nukkumaan ruvetessa vielä kunnon rasvaus ja villasukat. Jään odottelemaan niitä positiivisia vaikutuksia.

Entäs se oman mielen hyvinvointi? Jokaisella meillä on omat juttumme, mitkä tuovat hyvää mieltä ja onnellisuutta. Minun keinojani ovat urheilu, käsityöt ja perheen yhteinen aika & puuhastelu. Urheilu on ollut kiellossa ja se tuntuu kurjalta, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa. Pari hidastempoista kävelylenkkiä on nyt alla ja hyvältä tuntuu. Ehkä ensi viikolla suksille? Toivottavasti :)

Äänettömyys, kuumeilu ja karmea köhä eivät onneksi ole estäneet käsitöiden tekemistä. Joulupaketteihin olen ommellut ja neulonut juttuja, jotka tekisi mieli esitellä täälläkin. Mutta koitan malttaa, josko sitten aaton jälkeen. Eilinen päivä hurahti pitkälle ennen kuin ehdin vaihtamaan yöpuvun päivävaatteisiin. Tuli nimittäin semmonen neuleflow, etten ehtinyt syömäänkään ennen kuin sain yhden sukan valmiiksi. Lapset ruokin toki välillä :) Ohje oli Kotoliving-lehdestä, joka on pyörinyt koko syksyn pöydillä odottaen sopivaa hetkeä. Luvassa on nappisukat kasvivärjätyistä langoista, kuvailen kunhan valmistuvat :) Ja mikä ihana tunne se onkaan, kun saa tehdä jotakin tuommoista siten, että ajantaju katoaa. 

Sitten se perheen yhteinen aika: kovin on harvinaista herkkua. Joululomalla luvassa on yhteistä ulkoilua, mäenlaskua, hiihtelyä ja luistelua ja uusi POJAT MÄÄRÄÄ -päivä. Isi-ihminenkin uhosi pitävänsä lomaa ja pelit jäävät onneksi joulutauolle tänään. Nyt olemme tyytyneet viettämään sitä laatuaikaa kolmestaan poikien kanssa piirrellen, askarrellen, pelaillen, elokuvia katsellen, jutustellen ja ihan vaan yhdessä öllötellen. 

Monet joulukalenteripuuhat ovat olleet juuri tällaisia juttuja, esimerkiksi piparin paistoa, piparitalon suunnittelua, valmistusta ja koristelua. Kiireisimpinä arkipäivinä pussukoista löytyi joulutikkarit perjantain karkkipäivälle, puuleimasimia ja muita askartelutarvikkeita. Eilen teimme Rocky Roadia kahdesta eri suklaasta, suolapähkinöistä, vaahtokarkeista ja rusinoista. Yllättäen tämä oli tuon isi-ihmisen suosikkia. Oma karkkipäivä on vasta ensi lauantaina, pitää varmaan piilotella palanen jemmaan.

Piparkakkutalojen koristelu jäi aika vähäiseksi, kun telkkarista tuli uusi lastenlauluohjelma Kuperseikkailu, joka oli niin ihana, että sitä piti tuijotella sohvalla melkein hengittämättä. Mutta panostetaan siihen koristeluun sitten lähempänä joulua, jonakin semmoisena hetkenä, kun aika ei tunnu kuluvan millään ;)

Leppoisaa joulun odotusta, palaillaan kunhan jouvetaan!

3.-7. luukut

Ihanaa, että tänään saa tavallista ruokaa! Juhon 6 v. synttäreitä on juhlittu nyt parin päivän ajan. Synttäreitä edeltävät päivät siivoiltiin ja leivottiin, joten joulukalenterista löytyi aiheeseen sopivia ja ei niin aikaavieviä juttuja.

3. päivä leivoimme suklaamuffinsseja synttäreille.

4. päivän pussukasta löytyi lupaus valmistaa jäisiä kuusenkoristeita ulos, mutta niin kiirettä piti, että ehdimme tekemään ne vasta tänään. Mummin joulukirjasta idean pongasin. Laitoimme tarjottimelle (jolla oli piparimuotteja) sentin vettä ja lykkäsimme sen pakastimeen. Ohjeessa kuvioihin laitettiin mehupillin palat ripustusnyörin reikiä varten... Vaan eipä se toiminutkaan: pillin palat kelluvat! Kokeilin myös sitä, että annoin kuvioiden hiukan kohmettua, mutta ei onnistunut sittenkään. Totesin, että jäätykööt rauhassa. Ripustusreikä tehdään joko poraten tai kuuman neulan avulla sitten lopuksi :)

5. päivä Lauri sai kilpikonnaleimasimen ja 6. päivä Juho merihevosleimasimen.

6. päivän pussukasta löytyi paperiaskartelua. Antin Kiinassa asuva sukulainen toi muinoin origamiaskartelupaketin, jota emme ole ehtineet vilkuilemaan, ja sen aika on tänään illalla.

Huh huijakkaa... Liian kiirettä pitää, flunssa vaivaa ja väsy painaa. Pari viikkoa pitää vielä painaa töitä ennen joululomaa. Hokasin, että pitkä sijaisuuteni lähenee loppuaan: Ysien fysiikkaa on enää 2 tuntia jäljellä! Ensi viikon tunnit jäävät pois TET:in takia ja seuraavalla viikolla on koe toisella tunnilla. Eli varsinaista opetusta on vain yksi tunti jäljellä :) Kaseilla ja seiskoilla tunteja on hiukan enemmän. Joulukorttirumba on onneksi suoritettu, joulusiivous tehty ja verhot vaihdettu. Joululahjoja pitää vielä väsätä ja ostaa, mutta muuten uskon joulun tulevan tänä vuonna ilman suurempaa stressaamista. 

Nyt tähän tukkoiseen oloon ei auta muu kuin sohvassa köllöttely & neulominen ja kuuman glögin nautiskelu :)

Luukku 2

Silloin, kun kalenteriin ei aikaulullisesti mahdu askartelua tai leipomista, olen kuitenkin koittanut järkätä pojille jotakin pikaista jouluista hommaa. Herkut ja tarrat eivät ajallista panostusta vaadi ja ovat kiireisten arkipäivien pelastus. Karkit tosin vain perjantaisin ;) Tälle tiistaille ajoitin ikkunoiden "lumeamisen". Luonto hoiti homman ulkopuolelta jo viikonlopun aikana ja myö poikien kanssa jatkettiin sisäikkunoiden parissa heti perään.

Tulevina päivinä luvassa on vielä ainakin lumitähtiä perinteiseen tyyliin :)

Joulukalenteri 2013: 1. luukku

Ihanaa, joulu tulla jollottaa :)
Yritin syksyllä markkinoida pojille lego- ja suklaakalentereita, huonolla menestyksellä. Kiireisen syksyn keskellä ei tuntunut olevan aikaa yhtään mihinkään käsitöihin eikä edes askarteluihin.
24 peräkkäistä päivää askartelua, leivontaa ja muuta kotoilua kuulosti mahdottomuudelta, turhilta lupauksilta, pettymyksiltä. "Miks myö ei äiti askarrella, vaikka kalenterissa niin luvattiin?"
Sitten tajusin, että nyt on tartuttava hetkeen. Yhdessä tekemisen ilo saattaa olla hetkellistä, siitä on nautittava nyt. Murkuilta on ehkä turha kysellä piparinpaistoapua. Ja jos toisin käy, sekään ei ole huono asia.
Eli meillä on kotoilujoulukalenteri, edellisvuosien tapaan. Inhoan tuota kotoilu-sanaa, mutta tässä kohti se tiivistää kaiken oleellisen. Kuvaaminen ja raportoinnit eivät ole pääosassa, mutta lupaan huikkailla aina välillä tännekin jotakin. Ulkoasu on sama kuin ennenkin.
Ensimmäisestä pussukasta löytyi jouluasetelmatarvikkeita ja työhuoneesta lisää. Pojat valmistivat jouluiset minimaailmat omiin huoneisiinsa. Lisäksi sovittiin, että ne annetaan opettajille joululahjaksi.
Joululaulujen soidessa Lauri totesi, että "Äiti, tää on paras kalenteritehtävä ikinä", yöunien karsiminen ennen joulukuun alkua on siis todellakin kannattanut.