Langanloppujen tuhoamista

Kevään ensimmäinen flunssa alkaa olla voiton puolella. Äänetönnä sohvassa maatessani katsoin digiboksille nauhoitetut elokuvat, joita olin säilönyt tämmöistä tilannetta varten. Eilen happi oli sen verran heikko, ettei kutimet siinä samalla viuhuneet mutta tänään oli jo virtaa sen verran enemmän, että puikot kilisivät ja keskeneräiset neulomukset valmistuivat. Langanloppuja koitin tuhota näihin hiihtolomalla aloitettuihin villasukkiin. Kokeilin ensimmäistä kertaa kahden sukan neulomista yhtä aikaa pyöröpuikolla. Ohjeistusta löytyy googlettamalla. Sukat on aloitettu kärjestä ja lankaa vaihdettu aina kerän loppuessa. Nätit nuo eivät ole, mutta toimivat perussukat ;)

Nättiä sen sijaan syntyi, kun jatkoin lankojen hävittämistä nukenvaatteita neulomalla :) Ekat versiot villatakista, lapasista ja piposta onnistuivat ilman purkamisia. Takki on neulottu ylhäältä alaspäin yhtenä saumattomana kappaleena seiskaveikasta. Lapaset ovat Woolia ja pipo Nalle-lankaa. Näistä olisi helppo raapaista tänne ohjeetkin, olisiko kiinnostusta? Ja kummitytöt luettelee sitten tänne perään, että minkä väriset kamppeet teen Tähkäpäälle ja Tuhkimolle :)

Lomailua, aivot narikassa.

Tulihan se odotettu hiihtoloma viimein! Tälle lomalle ei suunniteltu erityistä ohjelmaa, ei pitkiä reissuja eikä isoja remontteja. Työhuoneenkin sain siivottua jo heti maanantaina, joten nyt olen vaan ja hölläilen. Työhuoneesta löytyi epämääräisiä seiskaveikkanyssäköitä. Päätin neuloa niistä raitasukkia, ihan vaan kuluttaakseni langanloput pois. Suunnitelmissa oli perussukkaa aivottomasti neuloen, samalla kun kahtelen Strömssön tallennuksia ja juon pannutolkulla kahvia, ah mikä ihana loma!

Ennen kuin huomasinkaan, olin kuitenkin etsiskellyt netistä ohjeet kahden sukan neulomiseen samanaikaisesti pyöröpuikolla, kärjestä aloitettuna. Olinkohan kokeillut tätä jo aiemmin... Olin ainakin lukenut miten se tapahtuu, koska sain sukat aluilleen ilman suurempia ohjeen lukemisia, kuvat riittivät konsultaatioon ;)
Kannattaa kokeilla, varsinkin jos toisen sukan neulominen aina tympii, tai ei tiedä minne asti samanväriset langat riittävät tai käsiala vaihtelee mielialan mukaan. Eivätkä puikotkaan kilise! Voin opettaa :)

Ja nyt mie vaan neulon, kahtelen Stömssötä ja juon kahvia. Ainakin tuonne kantapäihin asti.

Enkelitaulu lahjaksi

Väkersin pitkästä aikaa enkelitaulun, kun serkkulikka pyysi. Askarteluliikkeiden paperi/kartonkivalikoima mykistää ja sieltä löytyi tämäkin ihanainen haalistunut lautaseinä :)

Juhiksen mökkitakki valmistui

Juhiksen mökkitakki valmistui viime yönä. Erehdyin riipimään kahvia iltakuudelta, joten sen seurauksena ja puolituntisen sängyssä pyörittyäni palasin tekemään ompeluhommia pitkälle yli puolenyön. 
Vuoritin takin, kun hokasin miten hyvin tuo Noshin oravakangas sopii väreihin. Lisäryhti ja -lämpökään eivät tosin ole pahitteeksi. Ja Juhon mukaan kaikki neuleet kutittavat, olivatpahan ne villaa, puuvillaa tai muuta matskua. Auttaiskohan oravat siihenkin ;) Leikkasin kappaleet mittojen mukaan ja kahtelin raglansauman muodon Ottobren kaavasta. Kiinnitin vetskarin vuorikankaaseen, saumuroin vuorikappaleiden saumat. Ompelin takin ja vuorin... vuoren kuulostaa paremmalta... yhteen käsin, pienen pienillä pistoilla. Opiskeluaikaan koitin yhdistää neulottua kappaletta ja trikoota koneella, enkä ole siihen hommaan sen jälkeen ruvennut. Eipähän mene turaamiseksi ja purkuhommiksi, kun varsinaista kiirettä ei nyt ole.

Langoista ja värityksestä kirjoittelin jo viimeksi, edellisestä postuksesta löytyypi. Kauluksen reunaan saatan vielä laittaa suiron vuorikangasta, tai sitten hurautan tuubihuivin tuosta oravakankaasta. Juhis on  kovin mieltynyt niihin, viimeisimmästä kiitos kummitädille :)

Mikä se on se mökkitakki, saattaa joku ihmetellä. Meillä kaikki fleecetakit ja paksut villatakit ovat olleet muutaman vuoden ajan mökkitakkeja. Kevään ekoilla mökkireissuilla nuo ovat ehdottomia. Mökki on talven jälkeen tosi kylmä, eikä ekana päivänä uskalla lämmittää vielä kovasti niitä vanhoja uuneja. Tarvitsee siis varautua ja pukeutua erityisen lämpimästi :) Siitä termi mökkitakki. Ja töppöset, ne poron nahkasta tehdyt tossut, karvavuorilla, ovat Juhiksen mökkivarustuksen tärkeimmät osat. Niin ja pipo tietenkin. Myös nukkuessa :) 

Kuume nousee taas! Mökkikuume!

Juhiksen uusi mökkitakki

Telkkarinkatsontaneuleena sohvalla pyörii Juhiksen uusi mökkitakki. Ohjeena kolmeen kertaan testattu Pikkuveli, nappien sijalle laitan vetskarin ja kauluksen teen oman pään mukaan puuvillalangasta, jottei pikkuherraa kutita. Lankana vihreita seiskaveikkoja. Raidoitus 4 x vaalean vihreä, 5 x monivärinen vihreä, 4 x tumma vihreä, 5 x monivärinen vihreä. Tuolla tavalla saan tasona neulottaessa molemmista reunoista siistit ja tumma & vaalea vihreä odottelevat siinä reunassa, josta niitä seuraavan kerran otan työhön mukaan. Aina uudelle kerroksella lähtiessä kiepautan reunalangat toistensa ympäri, ettei reunaan jää pitkiä lankajuoksuja. Loppusuora häämöttää, tarviis keksiä seuraava "aivoton" neule :)

Nappisukat kasvivärjätyistä langoista

Joululomalla oli aikaa neuloa, oi sitä ihanuutta. Kotoliving-lehti oli pyörinyt olkkarin pöydällä odottelemassa sopivaa inspistä ja aikaa. Lehden ohjetta muokaten neuloin itselleni ekat nappivartiset villasukat. Langat vanhoja kasvivärjättyjä seiskaveikkoja, niitä ei-niin-kirkkaita ja -onnistuneita värejä. Ohjetta muokkasin vahvistetun kantapään verran, enkä tainnut jaksaa sitä tekstiäkään lukea silmukkamääriä ja kuvia enempää. Napit valitsin värien perusteella ja kahta samanlaista sieltä ei löydy.
Sukat ovat sattumalta samaa värimaailmaa, kuin tuo alkusyksyn omenalla painettu vesivärityö, joka myös etsii vielä paikkaansa.
Äiti ihasteli sukkien väritystä, joten ne kotiutuivat sittenkin maalle :)

Sunnuntaipuuhastelua

Tuntuupa tänään tosiaankin siltä, että menin ja muuttelin saliohjelmaa, auts ja auts. Vai oiskoon tuo runnakko ärtyny siitä, kun kerkisin venyttelemään reenin päälle? Noo, huomenna ne paikat vasta kipeiltä tuntuukin. Treeneistä oli tänään huilipäivä, pientä "perheliikuntaa" ei lasketa.

Sunnuntaiaamu aloitettiin ennen kokemattoman aktiivisesti käppäilemällä jäähallille kello kymmeneksi. Kerran kuussa pidettävän Aarrejahti-tapahtuma oli tällä kertaa luistelupainotteinen. Edelliset kaksi kertaa jäivät kokematta, kun kello kymmeneltä ei kukaan meijän huushollissa ole ollut lähtövalmiina, yhtään minnekään. Nyt torhistauduttiin ja mukavaa oli. Juhis pääsi testaamaan synttärilahjaluistimet ja kehittyi hirmuisesti jo näiden kahden tunnin aikana. Late on käynyt luistelemassa koulun kanssa, ja luistelu oli niin hyvällä mallilla, että poju pystyi jo keskittymään mailan käytön harjoitteluun :)

Mukavaa, perheiden yhteistä ajanviettoa urheilun parissa. Paitsi isi-ihminen urheili samaan aikaan sen kolmivärisen pallon kimpussa jojenkaupungissa. 

Jäähallille oli viritelty pujoitteluratoja ja tunneleita. Aloittelijoille oli tuoleja työnnettäviksi kentän päädyssä ja toisessa päädyssä saivat osaavammat pelata jääkiekkoa tai -palloa se taisi olla. Musiikki soi, limu virtasi ja hymynaamoja oli paljon liikenteessä.

Nyt on sitten köllötelty sohvalla, neulottu (siis mie olen neulonut) ja katseltu Ronja Ryövärintytärtä. Puikoilla on Juhikselle uusi mökkitakki, kun se kameleonttitakki on uhkaavasti jäämässä pieneksi. Saunan jälkeen unta ei ehkä tarvitse kovin kauaa odotella ;)

Joulu tuli, oli ja meni. Ja hyvä niin.

Harvinainen joulu, ennenkokematon, ei tietoakaan joulumielestä. Lähestyminen sujui ihan normaalisti, mutta fiilistä ei sitten riittänyt edes aatonaattoon saakka. Poks vaan, tilalla armoton ketutus. Koitin sitten ihan vaan olla, ja pitää suuni kiinni. Joulun iloisin asia oli huomata, että kun miun joulumieli oli hukassa, tuo talon isi-ihminen koitti luoda sitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Tähän asti hiän on ollut se joulun inhoaja, mutta kun jouluhössöttäjä passaili niin hän koki kuitenkin tarvetta luoda sitä jouluista tunnelmaa. Sammutteli valoja, laitteli kynttilöitä ja soitteli joulumusiikkia :)

Lahjapaketit sain onneksi valmiiksi ennen tätä poks-tilannetta.

Oman äidin lahjapakettiin piilotin säärystimet. Niille oli tarvetta ja tilaus. Mukavaa, kun ei tarvinnut miettiä päätä puhki ja tyytyä lahjakorttiin, kun äitille on aina niin vaikea keksiä lahjaa. Ohje Novitan sukkalehdestä, palmikkosukista jätin vain terät pois. Lankana seiskaveikkaa, jota purin lähes valmiista neulepaidasta. Oli ehtinyt muoti muuttua ja paita oli so last season -mallia. Samalla ohjeella tein sukat siskolle pari vuotta sitten. 

Omat paketit olivat urheilupainotteisia, salikorttiin sain puoli vuotta "peliaikaa" ja mies lupaili parisuhteen laatuaikaa crossfit-kurssin muodossa :) Liikunnan riemu onkin ollut hukassa koko syksyn ajan, kun olen ollut vähän väliä kipeänä. Salikorttia olen kuluttanut nyt lomalla jo parina päivänä, joten ehkä se kipinä on sittenkin löytymässä. Alkusyksystä ostetut lenkkaritkin on testaamatta, jokohan tänään kävisin testihölkällä. 

Joulu taitaa saada lähtöpassit ihan pian, raikkaat kevätverhot ikkunaan ja punainen sisustus varaston perukoille yhdeksitoista kuukaudeksi. Tai jos sitä lasten takia viruttelis tuota vaihtoa vielä pari päivää... Kuusikin on oikein nätti, eikä varise. 

Neulottu tiskirätti

Puikoilla pitää aina olla joku telkkarinkatsontaneule/automatkaneule. Eli semmottinen, johon ei tarvitse ohjetta ja jota ei tarvitse katsoa kuin harvakseltaan. Bambulangasta neulottu tiskirätti on ollut TO DO -listalla jo kauan. Bambuhan on luonnostaan antibakteerista, eikä rätti näin toimi bakteerien kasvualustana tavallisen luutun tavoin.

Tavoitteena oli mahdollisimman rouhea pinta, jota tavoittelin perusperusainaoikealla. Alussa luodaan kolme silmukkaa, ja joka toisella kerroksella lisätään keskimmäisen silmukan molemmille puolille silmukat (Googlaamalla löytyy tarkempia ohjeita ). Neuloin nämä langankierrot kiertäen välttääkseni reiät. Lankaa meni vajaat 50 g, kun varasin roosan keränlopun odottelemaan seuraavan rätin reunavirkkausta. Reunassa kierros kiinteitä silmukoita ja toinen kierros nirkkoja.

Siedätyshoitoa

Syyssateilla kaipasin sohvannurkkaan jotakin mukavaa neuletta ja jo pidempään olin suunnitellut itselleni pitkävartisia villasukkia. Lankakopassa oli marinoitunutta violettia seiskaveikkaa, jota päätin käyttää siedätyshoitona (en pidä violetista, en lilasta enkä hempeän oranssista korallista). Tein aiemmin siskolle nämä ja nämä sukat lahjaksi, mutta en halunnut jämähtää entisiin malleihin vaan kokeilla jotakin uutta. Novitan sukkalehdestä löytyi tämäkin Kärjestä aloitettavien köynnössukkien malli. Sopivasti haastetta: aloitus kärjestä ja unohduksissa oleva tiimalasikantapää.
Aikomus ja suunnitelma olivat hyvät, toteutus mätti :) ja siksi tekeleet lojuivat keskentekoisina tänne asti. Tuli valittua hiukan liian työläs telkkarinkatsontaneule, kun ohjetta piti seurata tiiviisti kerros kerrokselta paitsi tuossa jalkapöydällä sai vähän matkaa neuloa aivottomana. Mutta toisaalta, pään nollaus -tehtävänsä tämä neule hoiti täydellisesti, kun tekemiseen piti keskittyä sen verran tiiviisti, ettei työasioita ehtinyt miettimään. Digiboxilta katsotut hömppäsarjojen jaksot pitäisi varmaan katsoa uusiksi...

Puikot 4 mm, lankana seiskaveikka, jota kului alle 2 kerää. Neule on aika napakkaa, mutta minusta sukkien pitää olla tiivistä neuletta, jotteivät ihan heti kulu puhki. Ja minulla villasukat rikkoutuvat kärjestä, eivät kantapäistä (kantapääksi riitti siis ohjeen tiimalasikantapää). Tiivis neulepinta aiheutti sen, että jouduin jatkamaan sukan varren resoria ohjetta pidemmäksi. Lopuksi muistuttelin mieleen italialaista neuleen päättämistä, jotta sain sukan suusta siistin ja joustavan.

Siitä siedättymisestä en osaa vielä sanoa mitään, en ainakaaan neuloessa vielä oppinut pitämään violetista. Katsotaan auttaako violettien sukkien käyttäminen asiaan :)

Pehmeitä paketteja: osa 1

Pienimmän kummitytön joululahjapakettiin käärin nämä pienet sukat. Malli melkolailla sama kuin Meeri-mummon sukissa viime syksynä, nyt jätin jalkaterän kirjoneuleen tekemättä. Seuraaviin sukkiin pitää lisätä yksi kirjoneulemallikerta lisää, sen verta piukat näistä tuli. Lankana Woolia, puikot 2,5 mm. Kantapää neulottu yksinkertaisena, kerta ne eivät vielä nelivedolla edetessä kulu. Tarviiskohan kärki neuloa vahvistettua neuletta... semmonen sytkyttelijä tuo tyttö ;)
Valmistuivat jouluaaton aattona, paketoitiin aattona, mutta ehtivät kuitenkin pukin matkaan toisin kuin toisen kummitytön lahjat.

Meeri-mummon sukat by Yöttö

Ristiäislahjaksi poikien pienelle serkkutytölle tein nämä söpöt villasukat. Lahjaostoksille suurempiin kaupunkeihin en olisi ehtinytkään, joten onnekseni sain tilauksen sukkaparille, joka tehtiin tyttösen isomummin tyyliin. Lankana Woolia, puikkoina ohuimmat, mitä tähän hätään kotoa löysin, eli varmaankin 2,5 mm. Toista sukkaa neuloessa meinasi käsiala löystyä liikaa.

Joten ei auttanut muu, kuin purkaa tekele ja neuloa teräosan kirjoneule uusiksi. Seuraava yritelmä tuli sitten liian kireää ja vasta kolmannella kerralla sain aikaiseksi arvioinnin läpäisevää pintaa. Kantapään neuloin yksinkertaiseksi, koska tuon ikäinen nakero ei vielä hirmuisesti kantapäitään kuluta :)
Mallisukkana oli tuo punamusta aikuisen sukka, josta poimin kuvion ja sukan mallin, tosin hieman pieneen jalkaan soveltaen. Ohje siis omasta päästä.

Toukka ötökkätutkijalle

Käytiin Juhiksen kanssa kirjastossa tässä männä viikolla, piitkästä aikaa. Lastenosastolta löytyi iso pino erilaisia eläinsatukirjoja ja luonnontiede- osastolta ötökkäkirjoja. Pieni mies valitsi myös yhden sienioppaan :) Lempikirja löytyi kuitenkin äiti-ihmisen kirjapinosta: Lesley Stanfieldin Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja. Juhis kulki kirja kainalossa koko illan ja markkinoi minulle ideaa, jonka mukaan äiti-ihminen neuloo kirjassa olevan ritariperhosen toukan hänelle. Ja äitihän neuloi. Toukka valmistui Juhiksen mentyä nukkumaan, ja vein sen tyynylle odottelemaan aamua. Pieni ötökkätutkija oli niiiiiin onnellinen herätessään ja yhtä hymyä koko seuraavan päivän. Päiväkodin päiväunetkin maistuivat taas, kun kainalossa oli paras unilelu.

Neule tyttövauvalle

Keskeneräisten kopasta ehkä se kaikkein marinoitunein tekele valmistui. Jippii!!! Neule odotti sitä oikeaa omistajaansa 9 vuotta. Into oli alunperin riittänyt kappaleiden neulomiseen ja yhden hihan yhdistämiseen asti. Tänään sitten sain inspiksen ja ompelin kappaleet lopullisesti yhteen + kiinnitin olalle napit. Ohjeesta ei ole enää mitään hajua, joku kymmenen vuotta vanha Novita olis villi veikkaukseni. Lankana ohutta puuvillaa.
Sininen versio tästä valmistui jo kahdeksan vuotta sitten, jos oikein muistan :)

Tuorreeks, tervveeks, tulevaks vuuvveks

Palmusunnuntai ja mahat täynnä makeaa. Karkkilakko tuli päätökseensä ja olo sen mukainen, yöks.
Tänä vuonna vitsatehtailu sujui pojilta melko itsenäisesti, isi auttoi Juhista pikkusen. Tänään sitten kierrettiin perinteisesti lähiseudun kummit, mummit ja ukit. Tuoreeks ja terveeks toivotettiin ja toivottiin, erityisesti isomummoa virvottaessa. Velhojen kostyymit ja maskit olivat viimevuotisen kaltaiset, hyväksi havaitut ja toimivat. Juhis halusi laittaa uuden villatakkinsa, jonka sain nyt viimeinkin kuvattua tänne virtuaalipäiväkirjaani. Neule on mieleinen ja eikä tule toista samanlaista vastaan, ellei joku innostu kopioimaan :)
Kopioimista helpottamaan voisin vinkata, että takki oli siis Ravelryn Pikkuveli-neuletakin ohjeella tehty. I cord-reunukset korvasin kahdella kerroksella kiinteitä silmukoita. Tähän reunukseen ompelin kiinni vetskarin. Päärmeet ja kauluksen neuloin Tennesseellä, muuten lankana seiskaveikka. Raidoitin kolmelta kerältä, jotta sain joka kolmanneksi raidaksi karkkiväriä. Lisko on virkattu puuvillalangalla ja ommeltu kiinni takkiin. Mulkosilmänä pilkottaa musta nappi.

Kameleonttitakki

Juhiksen tilaama kameleonttitakki on nyt valmis! Lankana seiskaveikan vihreitä jämiä ja yksi kerä karkkiväristä raitalankaa. Päärmeet ja kaulukset tennesseen loppuja, jotteivät kutittaisi. Ja kameleontti jotain merseroimatonta puuvillaa. Takin neuloin Ravelrystä ostamallani Pikkuveli-takin ohjeella, I-cord nappilistat korvasin parilla kerroksella kiinteitä silmukoita (vetskarin ompelin kiinni näihin reunuksiin). Liskon virkkasin omasta päästä.

Jokohan viimein valmistui neule, josta pikkuherrakin tykkäisi? Aiemmat äiti-ihmisen rakkaudella väsäämät koltut on tuomittu suoralta kädeltä pahimmanlaatuisiksi kidutusvempeleiksi, kutittavat ja kiristävät ja hiostavat ja ovat rumia kuin k...kka. Nyt on herra itse valinnut värit ja aikuiseen makuun yliampuvat raidat + kuvioinnit :) Laittelen isompaa kuvaa, jahka saan neuleen omistajansa päälle ja valoisaan aikaan valokuvattua.

Kameleonttitakki etenee

Voi näitä ihania lomakelejä! Kävimme aistimassa rinnemaailmaa vuosien tauon jälkeen, tosin ihan pulkkamäessä vaan. Musiikki ja kuuma kaakao tekevät mäenlaskusta elämyksellistä, niin elämyksellistä, että pois lähdetään itkun kanssa :/ Ja loppupäivän mie neulon. Lomalla voisi tietysti tehdä jotakin muutakin, kuin jumittaa hartiansa ja niskansa... mutta kun tuo neulominen maistuu taas. Luulin jo välillä vieroittuneeni siitä. Onneksi en.
Keitän toisen pannullisen kahvia ja etsin ulkoa aurinkoisen ja suojaisan paikan.
Luksusta.

Lomaneule

Rakastan viikonloppuaamuja. Erityisesti niitä, kun ollaan kotona ja ei ole kiire minnekään. Herkkuaamupalan jälkeen teetä. Neulomista ja kahvia, yökkärin ehtii vaihtaa myöhemminkin. Hiihtolomalla näitä ihania aamuja on useampi peräjälkeen. Voi ihanuutta.
Juhis tilasi kameleonttitakin ja miehän neulon. Innoissani, pitkästä aikaa.

Neulemekko lahjaksi: osa 5.

Pienelle kummitytölle 1-vuotislahjaksi neuloin taaaas mekon. Tympääntyvät varmaan jo näihin miun iänikuisiin mekkoihin, mutta kun niitä on niin mukava neuloa. Tuttu, hyväksi havaittu ohje, jota ei tarvitse tavata tai mallia soveltaa, senkun neuloo vaan. Taitaa olla viides mekko tällä ohjeella, elikkä suosittelen. Löytyy ainakin googlettamalla "tytön unikkomekko". Lankana Novitan Tennessee ja puikot muistaakseni neloset.

Yrittäjyyskurssin luennoilla istuessa valmistuivat kaikki viimeaikaiset neuleeni, hyödyllinen kurssi siis ;)

Palmikkosukkia ja kuumaa mehua

Flunssaiset terveiset täältä sohvannurkasta! Digiboxin tallennukset on katsottu ja keskeneräisiä neulomuksia on tehty vähemmäksi. Kummitytölle valmistui pieni neulottu synttärilahja ja nämä vihreät sukat taidan piilottaa siskon joulupakettiin. Sukkien ohje on Novitan syksyisestä sukkalehdestä, ohje a: pitkät palmikkosukat. Sukan kärjen kavennukset tein omasta päästä, koska lehden ohje ei auennut minulle lukemisesta, kokeiluista ja purkamisesta huolimatta. Kokeilin ensimmäistä kertaa ristiin vahvistettua kantapäätä, ja tykkään tuosta napakasta neulepinnasta.
Varaston siivous odottaa, mutta odottakoon vielä tänään. Sohvannurkka kutsuu, ei auta muu kuin kampeutua viltin alle ja hörppiä lämmintä mummonmehua. Joku uusi neulomus voisi piristää, taidan lähteä ravelryyn seikkailemaan...