Urheilurintamalla kävin vetreyttämässä totaalijumittuneita reisiä zumba maratonilla. Ekan tunnin korskuin röörejä puhtaiksi ja toisella tunnilla tuli sitten sitä liikunnan riemua. Tutut askelsarjat ja biisit takasivat onnistumisen elämykset, eikä aika kulunut suu auki ihmettelyyn. Täst mie tykkään :)
Noo ne huomiset työt alkoivat kuitenkin jo sen verran kolkutella tuolla takaraivossa, jotta päätin muistutella mieleen vehnäjauhobatiikkia. Pikkuherrat suunnittelivat kuvia, piirsivät niitä vanhalle, tiiviiksi kudotulle lakanakankaalle lyijykynällä. Hirmuisen hankalaa oli pysytellä suurissa kuvioissa, pienet yksityiskohdat kun ovat piirtämisessä kovasti herrojen mieleen. Sekoittelin vehnäjauhosta ja vedestä vellin (desi kumpaakin), jolla sitten maalailimme kuvioita kankaalle. Seuraava yö kuivatellaan ja katsotaan ehditäänkö huomenna maalaushommiin, on nimittäin se viikon pisin työpäivä luvassa heti alkuun ja tämä täti taapertaa kotiin vasta viiden jälkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti