Sattuipa tässä iltana muutamana kyläillessä, jotta tuurasin kylättelypaikan pääkokkia hetkisen ja paistoin siellä lettuja. Tätä suunniteltaessa Juhis puuttui huolestuneena keskusteluun: "OSAAKO MEIJÄN ÄITI PAISTAA NIITÄ LETTUJA? VARMASTIKKO?" Oli huolissaan, että tuleehan niitä varmasti sitten kahvipöytään asti, jos äiti-ihminen sekaantuu asiaan. Nauruksihan se meni, mutta mitä tästä voi päätellä: en ikinä paista lettuja. Laiskuuttani en jaksa kököttää iltaa hellan ääressä ja paistaa niitä lettuja. Sen sijaan hyvin usein tyrkkään pannarin uuniin. Ja säilyypähän mummoilla joku erityinen valttikortti, kun herkkuja lastenlapsille miettivät ;)
Late on nyt kuitenkin tympääntynyt siihen iänikuiseen pannariin ja päätin kokeilla ystävän suosittelemia syrnikkejä. Ohjeen nappasin
täältä ja paistinpannun sijaan käytimme vohvelirautaa. Juhis hoiti taikinan valmistuksen ja Late paistamisen, mie vähän neuvoin vierestä. Herkullisia olivat, varsinkin tuolla omalla mansikka/vattuhillolla höystettynä. Isille jäi kolme pientä sydäntä maisteltavaksi :) Joten ensi kerralla tupla-annos.
5 kommenttia:
Annulit paistaa tällaisia syrnikkejä:
3 munaa, 1 prk rahkaa, 4 dl maitoa, 3 dl vehnäjauhoja, 1 tl soodaa, 1/2 tl suolaa, 50 g sulatettua margariinia, 1/2 dl sokeria
ohje napattu jostain Valion mainoksesta. Tästä voisi riittää iskällekin, tosin useimmissa olosuhteissa tämäkin ohje kannattaa tuplata.... :)
Herkkuhetkiä teille!!!
Kiitos, juuri tätä kaipasinkin ja heti huomenna menee testiin :)
Tätä pittää kyllä kokeilla! (jotenkin vain vääntyy mielessä hirnyrkeiksi tuo nimi...(c;)
Parempia tuli Annulien ohjeella, ja tuo taikinamäärä riitti kahdelle iltapalalle, isille ja vielä kahvipöytäänkin. Kiitos!
Hirnyrkkejä paistettu kahdella pikkupannulla iltaherkuiksi - ja hyviä tuli (c:
Lähetä kommentti