
Pienenpieni kummityttö tarvitsi ristiäisiin bileasun, ja aikani puuvillaisia printtikankaita pyöriteltyä keksin, että kyllä sen silkkiä olla pittää ja tylliä, suvun ekalle rinsessalle. Hyväksytin kankaan rakkaalla siskolikalla (sen pienen kummitytön äiti siis) ja sain hyväksyvän vastauksen. Kangasta oli kuitenkin aika pieni pala jäljellä, joten Yöttö pääsi mielipuuhaansa, eli tuunaamaan.

Mutta tuhoaminen kannatti! Huomenna kaapin pohjukoilta kaiveltu kaason hame on jo toisessa roolissaan, pienen rinsessan ristiäismekkona. Täti väsäsi vielä puvulle ihanan kirsikankukkatapetilla päällystetyn säilytyslaatikon silkkipaperineen kaikkineen, jossa päivänsankari voi sitten säilyttää omaa, pientä juhlamekkoaan muistona tärkeästä päivästä. Pitää kysellä, saanko huomenna esitellä asun itsensä rinsessan yllä.
Se varsinainen juhla-asu on meillä suvun vanhimman serkun oma ja on iältäänkin jo viidennellä kymmenellä. Sillekin voisin väsätä arvoisensa säilytyslaatikon kiitokseksi kahden pojan ristiäisiin lainauksesta... :)
1 kommentti:
Voi miten suloinen mekko! <3
Lähetä kommentti