Yöttödesignia, pitkästä aikaa

Innostuin ompelemaan! Aika oli kortilla, mutta kun pääsin MEKKOA ompelemaan, niin muut hommat saivat väistyä :) Nimim. kukahan täällä pesis tuon pyykkivuoren?
Pienenpieni kummityttö tarvitsi ristiäisiin bileasun, ja aikani puuvillaisia printtikankaita pyöriteltyä keksin, että kyllä sen silkkiä olla pittää ja tylliä, suvun ekalle rinsessalle. Hyväksytin kankaan rakkaalla siskolikalla (sen pienen kummitytön äiti siis) ja sain hyväksyvän vastauksen. Kangasta oli kuitenkin aika pieni pala jäljellä, joten Yöttö pääsi mielipuuhaansa, eli tuunaamaan.

Jemmasta löytyi siitä samaisesta kankaasta ommeltu kaasonpuku, joka on jo malliltaan solastseason. Eikun sitten vaan mekon mallia etsimään. Mieleinen löytyi jälleen Mekkotehdas-kirjasta, Orelma nimeltään. Pienensin kaavaa 75%, muokkasin mieleiseksi, vetoketjulliseksi ja vuorelliseksi. Kaivelin sakset esiin. Tässä vaiheessa aina hiukan hirvittää, kun alan leikkelemään kallista kangasta ja valmista, toimivaa vaatetta.

Mutta tuhoaminen kannatti! Huomenna kaapin pohjukoilta kaiveltu kaason hame on jo toisessa roolissaan, pienen rinsessan ristiäismekkona. Täti väsäsi vielä puvulle ihanan kirsikankukkatapetilla päällystetyn säilytyslaatikon silkkipaperineen kaikkineen, jossa päivänsankari voi sitten säilyttää omaa, pientä juhlamekkoaan muistona tärkeästä päivästä. Pitää kysellä, saanko huomenna esitellä asun itsensä rinsessan yllä.

Se varsinainen juhla-asu on meillä suvun vanhimman serkun oma ja on iältäänkin jo viidennellä kymmenellä. Sillekin voisin väsätä arvoisensa säilytyslaatikon kiitokseksi kahden pojan ristiäisiin lainauksesta... :)