Ja kun on päästy ompelemisen makuun, niin jatketaan sillä linjalla: Laurin tyttöystävä eiku tyttö_ystävä ;) sai samanmoisen mekon kuin pikkusiskonsa pari viikkoa sitten. Helmaa pidensin hiukan, mutta muuten mentiin samalla hyväksi todetulla kaavalla. Kangas Marimekon noitarumpua, jonka kuvioiden kohdistamiseen piti paneutua enemmän kuin tuohon aiempaan. Kankaat ehtivät marinoitua työhuoneessa sen verran kauan, että niihin tarttui Laurin tuoksua, kertoi prinsessa äidilleen kuulemma. Suloista! Niin siinä ollaan taas nättinä jotta :)Jos sadekelit jatkuvat ajattelin ommella itsellekin marimekkoa. Tummanlila Purnukka-kangas ja pätkä tummanviolettia pellavaa kuivuvat tuossa pyykkitelineellä. Mieleisen mallin pongasin siskolikan Ihanat mekot ja tunikat -kirjasta.
1 kommentti:
Voi ihanuus (c: Ja niin tyylikkäät poseeraukset molemmilla <3
(ps.Jäikö tuota kangasta?)
Lähetä kommentti