Mansikkafanit

Minulla oli viime viikon loppupuolella positiivinen ongelma: kesämökin kaasujääkaapin pakastelokeroon ei mahtunut kuin pari litraa metsämansikoita! Joten niitä syötiin sitten ihan talkoilla, koska eihän niitä voinut mitenkään jättää sinne saareen happanemaan.
Olen aina pitänyt marjojen keräämisestä (ja syömisestä) ja huomasin, että samaa vimmaa olen saanut iskostettua tuohon senioriin. Kyselin Latea kaveriksi saarikierrokselle ja otettiin varuilta parit emalimukit mukaan. Lähtiessä poika huokaili, että "Äiti, mie oon nyt ihan täynnä nuita mansikoita ja mustikoita. En jaksa kerätä enkä syyvä ennää yhttään lissää."

Sanoin, että no retkeillään ihan vaan huvikseen sitten, keräämättä mitään. Vaan kuinkas sitten kävikään, kun tupsahdettiin keskelle uutta mansikkaparatiisia... "Ei oo totta!! Miten mahottomia möllyköitä!!" Ja pian oli molemmilla mukit täynnä metsämansikoita.
Niitä sitten popsittiin pullan päällä iltapalalla ja nimppareiden kunniaksi metsämansikkakakkuna.
Enpä ole ennen semmosta päässyt tekemään.
Mansikkateema jatkui myös ompeluksissa, kun edellisen viikon sateiden aikaan sain ommeltua nuo mansikkaiset kateliinat ulkopöydälle. Samaa mansikkaista kuosia olevat tuolien pehmusteet hankin jo vuosi sitten.

Nyt passais lämpöisten kelien tulla, olen valmis herkuttelemaan ulkona :D