Voihan väsymys. Joku viikko sitten hehkutin valoisia aamuja ja heräämisen helppoutta, vaan en hehkuta enää. Kevätväsymystä tai alhaista hemoglobiinia, mitä lie, mutta väsyttää ja nukuttaa mahottoman paljon. Silmät eivät aukene ilman kahvia. Ja sehän tarkoittaa, että iltapäiväväsymystä vastaan on taas varauduttava uudella kahvikierroksella. Sitä on järkännyt itselleen riippuvuuden.
Riippuvuudesta juolahti mieleen sokeririippuvuus. Karkkilakkoni on kestänyt 3 kokonaista kuukautta, ja edelleen mietin moisen lakon mielekkyyttä. Olen kuullut, että kunhan alusta pääsee yli, niin karkinhimo laantuu. Ei tee edes mieli. No milloin se semmoinen aika koittaa? Puolen vuoden päästäkö? Suklaa auttaisi varmasti tähänkin väsymykseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti