Selviytymistä

Annoin sille ihan vähän narua... tuolle kevätvillitykselle: otin kolme kärsineimmän näköistä pelargoniaa sisälle, vaikka minun piti odotella vielä pari viikkoa. Virittelin ison ikkunan eteen taimihyllyn, jolle nuo raapukat asettelin. Surffailin hyötykasviyhdistyksen sivuilla ja vimma vaan kasvoi. Taitaa olla minun selviytymiskeinoni tuo tuommoinen kevään ja viljelysten suunnittelu. Kuumeiset potilaat tuhisevat sohvannurkissa täkkien alla viidettä päivää ja minä mökkihöperöidyn. Siis lauantaista lähtien ovat pojat kuumeilleet, ensin vähemmän mutta tänään Latella jo heti aamusta 40 astetta ja Juhollakin yli 38. Onneksi syövät ja juovat hyvin, niin en murehdi ihan niin paljoa toisia poloisia. Eilen pääsin onneksi päästelemään höyryjä salille. Ja aamulla sinkosin katolle lumia pudottelemaan, kun tuntui että jotakin on tehtävä, ulos olisi päästävä ja pihapiiristä ei voi poistua. Seuraavaksi varmaankin kaivan lumitunneleita tai siirtelen lunta paikasta toiseen ja takaisin. Uutta luntakin tulee, koska isi-ihminen on työmatkoillaan taas. Mutta antaa tulla vaan, nukuttaapahan paremmin kun saa ulkoilla!