Kevätpuuhailua

Huilipäivä työpäivien välissä: aikaa hyöriä taimien ja siementen parissa. Kädet mullassa melkein kyynärpäitä myöten. Välillä kahvia ihanasta mansikkamukista ja naama hymyilee ihan tietämättä. Yksittäinen ylimääräinen kotipäivä tuntuu mukavalta, mutta useampi sellainen peräkkäin turhauttaa.

Tuoksuherneet siirtyivät suurempiin ruukkuihin ja askartelin niille ensimmäiset tuet pajukepeistä. Kovin ovat honteloita ja hailakoita, mutta jospa ne selviäisivät. Napsin niistä latvoja pois tuuhettumisesta haaveillen. Basilikaa on nyt kahta sorttia, toiset taimella ja toiset laitoin itämään. Kelloköynnöksiä ajattelin kokeilla aurinkoisen puolen säleikköihin. Sieltä se ei pääse leviämään minnekään ja säilyy hengissä loppukesästä laiskistuvalla puutarhurillakin. Toivottavasti.

Pelargoniat järkyttyivät mullanvaihdosta, mutta selviytyneet yksilöt kasvattavat tukevia, tummia lehtiä honteloiden ja vaaleanvihreiden sijaan.
Laitoin herneitä likoamaan. Josko saisin kasvatettua herneenversoja herkuteltavaksi. Useampaa tekniikkaa olen kokeillut, ja pariin kertaan viljelin vähemmän versoja ja enemmän sitä "vähän niinku pumpulia", kuten Late asian osuvasti ilmaisi ;)