Yöttö-design, tätä se tarkoittaa!

Mie inhoan niitä, no niitä vaatekylkiäisiä. Itse osaan jo sanoa ei, mutta mies ei. Ei ainakaan kun nätti tyttömyyjä hymyilee ja sanoo, että otathan kun ilmaiseksi saat. Nuita shortseja inhosin jo ennen kuin ne työnnettiin Dressmannin kassiin. Mie en olisi huolinut niitä mukaan, koska arvasin ettei niitä pidetä ikinä. No ihan vaan kapinoidakseni päätin, että ne saavat uuden mahdollisuuden. Leikkasin saumat pois ja Ottobren (3/2009) kaavoilla ompelin Juholle shortsit.
Ja kapinointi jatkuu. Ilmaiselle ei siis voi sanoa EI, joten kaapit tursuavat t-paitoja. On sponsoripaitoja, pelipaitoja, firman paitoja jne. Kassitolkulla niitä saisi kuskata kierrätykseen. Käytössä paljastuu hyvin nopeasti, onko t-paita laadukasta materiaalia vai ei. Näitä parhaita t-paitoja olen jemmaillut ja haaveissa on ollut hyödyntää niitä jotenkin. Viimeinen vaihtoehto olisi leikata niistä matonkuteita, ennen sitä päätin tehdä isoista paidoista pienempiä paitoja. Samasta Ottobre-lehdestä löytyi kaava poikien t-paitaan. Paidan punaiset tehosteet leikkasin vanhoista trikoopaidoistani. Muistelen katsoneeni joku viikko sitten dokumentin, jossa kerrottiin, että naisten trikoopaitoja menee kierrätyskeskuksissa hirveitä määriä roskiin. On siis parempi hyödyntää niitä tällä tavalla. Kärpässienten valkoinen osa on vanhaa, hyvää lakanakangasta. Sienet aplikoin liimaharson avulla ja yksityiskohdat kirjoin vapaalla konekirjonnalla. Sienten lakeissa vielä vihon viimeisiä rippeitä lemppipaidastani.

Kahdessa ylimmässä kuvassa on tilanne ENNEN. Kolmannessa JÄLKEEN. Ja neljännessä tosi innokas mannekiini.