Toukka ötökkätutkijalle

Käytiin Juhiksen kanssa kirjastossa tässä männä viikolla, piitkästä aikaa. Lastenosastolta löytyi iso pino erilaisia eläinsatukirjoja ja luonnontiede- osastolta ötökkäkirjoja. Pieni mies valitsi myös yhden sienioppaan :) Lempikirja löytyi kuitenkin äiti-ihmisen kirjapinosta: Lesley Stanfieldin Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja. Juhis kulki kirja kainalossa koko illan ja markkinoi minulle ideaa, jonka mukaan äiti-ihminen neuloo kirjassa olevan ritariperhosen toukan hänelle. Ja äitihän neuloi. Toukka valmistui Juhiksen mentyä nukkumaan, ja vein sen tyynylle odottelemaan aamua. Pieni ötökkätutkija oli niiiiiin onnellinen herätessään ja yhtä hymyä koko seuraavan päivän. Päiväkodin päiväunetkin maistuivat taas, kun kainalossa oli paras unilelu.

Iltalukemisia

Ennätysten vuosi tulossa! Ei ole vasta kuin huhtikuun alku menossa ja mie olen lukenut jo kaksi kirjaa. Käsityökirjojen ja Pottereiden lisäksi en ole viime vuosina pahemmin kirjaston palveluita käyttänyt. Kasvatustiedettä ja muuta opiskeluun liittyvää tekstiä sai jossain vaiheessa lukea niin paljon, että lukemiskiintiö oli vuosien ajan täysi. Luetuiksi teoksiksi ei varmaankaan lasketa nuita pahvisivuisia kuvakirjoja, jotka kestävät nuoleskelun. Niitä olen kahdestakin syystä lukenut vuodesta 2006 lähtien... ja sen kyllä huomaa ;)
Yöpöydällä lojui siis Jaana-Mirjam Mustavuoren: Olemisen talossa, Hidastajan vuosi. Hidasta elämää -sivuilla olin kirjailijaan törmännyt ja sain varatua tämän kirjan kirjastosta. Kun sitten viimein sain sen aloitettua, en halunnut laskea sitä käsistäni. Ahmin sen muutamassa illassa kannesta kanteen. Ja tykkäsin kovasti. Kirjan luettuani olo oli tyhjä, mitäs nyt? Haluaisin lukea jotakin vastaavaa lisää. Tähän kaipuuseen etsin käsiini Kaarina Davisin kirjan Irti oravanpyörästä. Molemmat kirjat kertovat siitä, miten nainen jättää uuvuttavan työelämän ja keskittyy viimeinkin kuuntelemaan itseään ja ympäröivää luontoa. Kadehdittavaa rohkeutta molemmilta ja niin ihania iltalukemisia tämmöiselle haaveilijalle! Mökkikuume jatkaa nousuaan...

Tahtoo omaksi!

Lainasin kirjastosta May B. Langhellen Siksakkia kirjan. Ja se kolahti lujaa. Ihan justiinsa miulle tehty kirja, iloksi ja inspiraatioksi. Jo alkutekstien lukeminen oli niin nautinnollista, että päätin säästää parhaat palat viikonlopulle ja kunnon pullakahveille. On nimittäin edelleenkin ne lomalla kerrytetyt 5 kiloa tiukasti kankuissa, ja se tarkoittaa sitä, että viikolla ei herkutella. Kiusauksia kyllä riittää: työsuhde-etuina pulla-, munkki-, viineri- ja milloin mitkäkin herkkukahvit leipomolla, pari kertaa päivässä ;)