Tämä vitamiinipommi odotteli valmistumistaan melkein porkkanannostoaikaan saakka. Juhis virkkasi nuo naatit, minä porkkanan. Sitten hävitin naatit puoleksi vuodeksi ja yhteistyöprojekti jumitti. Sohvalla kuumeessa makoillessa tutkailin keskeneräisten kasaa ja sieltä naatit viimein putkahtivat esiin. Ilon päivä! Sen verran herralla oli mieli muuttunut kesän aikana, että kuulemma silmiä ja suuta ei alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tarvitse porkkanalle väsätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti