Vaeltelin saaressa launtai-iltana ja etsiskelin vastatarpeita. Ilma oli ihanan raikas ukkosen rytinän ja kunnon sateen jälkeen. Jo pienenä tyttönä, kun kuljeskelimme paljon iskän kanssa metsässä, minä tuijottelin maahan ja iskä puihin. Toinen etsi katseellaan linnunpesiä ja tutkaili metsän kasvua, toinen tutki ja keräsi kasveja. Ja kasveja bongailen edelleen ja koitan niitä myös pojille opettaa. Pihan reunamilta löytyi tämä valkoinen kämmekänoloinen kukka. Nimi oli vuosien myötä häipynyt mielestä, mutta rippilahjaksi saadusta kasvikirjasta tarkistettuani määritin sen valkolehdokiksi. Korjatkaa jos meni vikaan :) Tuoksu oli huumaava ja kirjasta selvisi, että kukka on ainakin vuonna 1995 ollut harvinainen.
Kukka kesässä ja omena päivässä pitää lääkärin loitolla... vai mitenkä se meni ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti