Mitteehän se tuo bloggeri oikein kiukutteli, tahatonta taukoa pukkasi. Akkuja on latailtu, omat olivat kyllä aikasta täynnä jo valmiiksi. Kävin viime viikolla tyrkyllä mahdollisessa työpaikassa, ja pikkusen innoissani pakkasin kassiin mukaan työvaatteet ja kengät. Paikan päällä selvisi, että tulin vasta haastatteluun. Ai mikä työmotivaatio? Voinko aloittaa vaikka nyt? ;)
Perjantaina käytiin Savonlinnan Seurahuoneella naatiskelemassa Yölinnusta ja hyvästä seurasta. Niin ja pääsin ulos syömään! Muuallekin kuin omalle pihalle. Savonlinnasta singottiin lauantaina kuntosalin kautta mökkeilemään. Kyllä sinne näköjään kannattaa yhdenkin yön takia rahtautua. Mukavinta tietenkin olisi, kun saisi edes yhden päivän olla tulematta ja lähtemättä. Kevät oli hypännyt askeleen kohti kesää, rentukat kukkivat ja viimeisetkin lumikasat olivat sulaneet. Pensaat ja puut olivat pöhähtäneet hiirenkorville ja kaikkialla näkyi heleää vaaleanvihreää.
Otto näytti nauttivan saaristolaiselämästä täysin rinnoin, ja nyt on musta poika niin kovin väsynyt. Parin päivän ajan meillä on ihanan rauhallinen koira :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti