torstai 4. elokuuta 2011

Juhuuuu!

Näinköhän tulee ensi yönä uni silmään, kun olen niin intoa täynnä: Työhuoneremontti saa jatkoa huomenna! Tästä edistysaskeleesta riemastuneena sain sudittua työhuoneen suurimman työpöydän kuultovalkeaksi. Jalkoihin vielä yksi tasoittava maalikerros ja sitten saa luvan kelevata. Melko peittävä tuo valkoinen loppujen lopuksi on, mutta keltaisuus meinasi kuultaa läpi ohuemmalla maalilla maalatessa. Pöytätaso ja jalat ovat siis kellastunutta luonnonväristä Lundiaa. Ostin ne muutama vuosi sitten, siihen aikaan kun lastenhuoneita ei vielä tarvittu. Ja nyt olen ostellut huutonetistä pöydän päähän hyllyjä ja tikaspäädyt, jotka maalasin jo aiemmin.
Voi ihme... miusta ei taija olla tänään mihinkään muuhun kuin huokailemaan kiitollisuudesta. Riemusta kiljuminen ei kuulu tapoihini, mutta pieni kiekaisu saattaa pian kaikua kummun raitilla, niin iloinen olen juuri nyt!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvältä kuullostaa!
Terv. Minna

Maiju kirjoitti...

:D

Jee!!!

Salla kirjoitti...

Onpas hieno pöytä! Kyllä maali vaan saa ihmeitä aikaan! Tsemppiä remonttiin!

Yöttö kirjoitti...

Juu, niinhän se on jotta sen minkä remontoija peittää maalilla, kakuntekijä kermavaahdolla jne... Pöytä on kuin uusi, ja halavalla. Sehän sopii työttömälle retkulle, eli miulle. Ala Salla siekiin tutkailla äiskän lundiaa värillisten lasien läpi :) Jos ne on levyllisiä ne päätytikkaat, niin tapetti vois tehhä ihmeitä.

Salla kirjoitti...

Nyt vasta tajusin lukea tän. Pitääkin heti kysyä onko sitä lundiaa vielä varastossa... =)