maanantai 21. toukokuuta 2012

Pelakuiden pelastusta

Meinasin taas tappaa pelakuut. Ravitsin niitä kevättalvella keinolannoitteella ja ne osoittivat hiukan mieltään. Yksi kuoli kokonaan poikkeen. Tänään sain kuitenkin ensiavuksi ehtaa peetä: palanutta karjanlantaa ja toivon, että kukkaset virkoavat ja antavat anteeksi. Samaan syssyyn yrttiyritelmät ravittiin sillä samaisella herkulla.


Tulin nappaamaan kupillisen kahvia ja painun seuraavaksi kasvimaan laittoon. Sisähommiin ehtii sitten joskus sateella ;)

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Kohtaloa vai sattumaa?

Unelmoin siitä, että uskaltaisin luottaa siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Huonotkin asiat olisi silloin mahdollista kääntää voitoksi. Niinkuin nyt esimerkiksi tuo työurani repaleisuus:

Onpa onni, että työurani on pätkittäinen.
Mahdottoman suuri onni on, että minulla on kaksi tervettä, ihanaa ja onnellista lasta.
On onni, että en ole viime vuosina saanut työskennellä paikallisessa yläkoulussa kuin pätkittäin.
On onni, että minun ei ole tarvinnut hengitellä kyseisen talon sisäilmaa kuin harvakseltaan.
On onni, ettei lasteni myöskään tarvitse kasvaessaan tehdä niin.


Tänään pystyn hetken ajan ajattelemaan tuolla tavoin. Terveys on kuitenkin tärkeämpi asia kuin raha tai todistus.


Tai ehkä kaikki on sattumaa :)
Rouva Fortuna, sinua tarvittaisiin täällä myös ensi viikolla. Täysipäiväinen opettaminen olisi edelleen unelmani!

maanantai 14. toukokuuta 2012

Ongelma -> tarve -> hylly

Ensin oli ongelma. Ongelma oli pyöräilykypärä. Tai siis neljä pyöräilykypärää. Ongelmaan liittyivät myös eteisen mitättömät säilytyskalusteet.
Tuli siis tarve. Tarve säilöä ympäriinsä viereksivät kypärät jonnekin, mistä ne olisivat helposti saatavilla, mutta eivät koko aikaa näkyvillä tai tulossa niskaan minä hetkenä hyvänsä, niin kuin nyt, täpötäydeltä hattuhyllyltä.
















Ongelmasta ja tarpeesta syntyi tämä hylly tuulikaappiin. Muutkin rakennustarpeet löytyivät omista nurkista. Ihaninta siinä on tuo piiloromanttisuus: Hylly näyttää simppeliltä ja virtaviivaiselta äkikseltään katsottuna, mutta romanttinen puoli paljastuu tarkemmassa syynissä :) Just miuta.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Haravointiterapiaa

Yöttö on päässyt lempipuuhaansa: haravoimaan. Onneksi on iso pihamaa, jota kuopsuttaa. En edes kuuntele musiikkia haravoidessani, kevään ääniä vain. Mopoja ja sen sellaista ;) Viime viikolla kiukkusin puoli päivää, kun joku paviaani oli rosvonnut pihalla lojottaneen haravani. Suututti niin, että viimein oli mentävä ostamaan uusi harava, jossa lukee nimeni ja jota säilytän suurinpiirtein sängyn alla. Popsitaan sitten puuroa senkin parikymppisen edestä. Toivottavasti paviaani on onnellinen varastetusta haravastaan.
Haravoidessa sitä koittaa saada pihan lisäksi järjestykseen omat ajatuksensa. Raapii kasaan positiivisuutta, uskoa siihen, että jonakin päivänä sitä saisi tehdä omia töitään, eikä aina vain muiden. Miettii, olisiko elämä muualla näin hyvää? Siellä missä olisi omia töitä, mutta ei pihaa? Epäilyttää.
Haravointiterapia on hyvästä. Joku kevät sitten oikein suututti, kun isäntä oli järkkäillyt tietämättäni, hyvää tarkoittaen, haravointitalkoita. MINUN (meidän, tai siis pankin) lehtiä ei muuten haravoi kukaan muu ;)

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Mökkikausi on nyt avattu

Kiirettä pitää. Alan aavistella, mitä ruuhkavuodet tarkoittavat. Töitä, vappua, mökkeilyä, synttäreitä, paljon talletettavia muistoja, hyviä hetkiä ja aatoksia, mutta ei aikaa tallennukseen.

Perjantaina alkoi mökkeilykausi. Moottorivene jäi vielä traileriin, mutta soutuvene kulki sujuvasti jäätä pitkin. Siis ensimmäiset 100 metriä, loppumatka mentiin soutamalla. Hyvin oli talvi kohdellut talovanhusta. Mikä lie ollut se syysmyrsky, syöksyvirtaus tahi trombi, joka oli kaatanut saaresta isoja mäntyjä? Onneksi ei rakennusten päälle. Helpottui hiukan tuon aloittelevan metsurin työt, kun ei tarvitse valita kaadettavia puita... eikä muuten kaataakaan niitä. Paloiksi vaan ja pinoon. On siinä silti aikamoinen homma edessä, mutta otetaan se urheilun kannalta ;)
Poikien päivät kuluivat kalastuksen parissa. Virvelointiä, mato-ongintaa ja uistinten metsästystä. Viimeisin noista on Laten ja miun lempipuuhaa: kuljemme ympäri saaren rantoja ja etsimme aaltojen tuomia vaappuja. Kaksi löytyi nytkin. Uudet koukut ruosteisten tilalle ja melko varmasti omia uistimiamme tehokkaammat kalastusvehkeet veteen. Kalansaalis oli heikonlainen, paistoimme siis makkaraa :)
Useammat 12 tunnin yöunet putkeen ja päivät ulkoilmassa antoivat mukavasti virtaa tähän tynkäviikkoon. Kunhan Laten synttärit on juhlittu ensin päikkärikavereiden ja sitten sukulaisten ja ystävien voimin, niin sitten on jo perjantai ja nokka kohti mökkiä :)

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Synkistelyä

Motivaatio kaikkeen on hukassa. Salilla treenaaminen tökkii, käsitöiden tekeminen tökkii, kotihommat tökkii.

Suurin latistaja on tämä työtilanne. Ei soi puhelin vaikka kuinka toivoisin. Talven taudit on varmaankin sairastettu ja sijainen tarpeeton. Eikä muutosta näköpiirissä syksyäkään ajatellen. Pitäisi olla erityisopettaja, jotta olisi töitä täällä tai edes lähikunnissa. Leikittelen ajatuksella, että mitä jos keräisimme kimpsumme ja kampsumme ja jättäisimme tämän kurjan kaupungin. Muuttaisimme jonnekin missä olisi töitä molemmille. Kuinka niin kurjan? Kaikki muu täällä on mallillaan, mutta ei työtä minulle. Kun sitä jaksaisi muistaa sen kaiken muun.

Kun sitä pääsisi vaan taas yli näistä ankean harmaista tyhjistä aamuista. Tästä ajasta, kun pihalla on vielä montakymmentä senttiä lunta ja räntäsade kiroilututtaa. Sitten aika kuluu kuin siivillä, kunhan pääsen haravoimaan tai kuopsuttamaan kasvimaata, vaan ei vielä. Tartu hetkeen ja nauti tässä ja nyt, ja ...skan latit. Haluaisin niin, että olisi jo kesä ja pojat kotona. Sitä olen odottanut jo pari vuotta, kun viime kesäksi hankin niitä leipomotöitä. Samanlaisessa työttömyysahdingossa rypiessäni.

Tilulilu, tilulilu, puhelin soi ja loppuviikoksi opetushommia :) Onko ihanampaa! Kuulikohan joku toiveeni? Tarvitsee varmaan useammin kirjoitella toiveitaan ylös, jos tulos on tämä.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

"Siivet"






Nyt olisi myytävänä kolme pientä (23 cm x 23 cm) Siivet-taulua. Siniharmaalla, vihreällä ja vaaleanpunaisella pohjalla. Hintaa 20 €/taulu (sis. postikulut Suomeen). Jos useampia halukkaita, niin eniten tarjoavalle menee. Ostohalukkuutensa voi ilmaista kommenttiboksiin, ja ostoaikaa on tämän viikon lauantai-iltaan asti.



Seuraavaksi voisi askarrella "Juuret" :)