lauantai 8. helmikuuta 2014

Juhiksen mökkitakki valmistui

Juhiksen mökkitakki valmistui viime yönä. Erehdyin riipimään kahvia iltakuudelta, joten sen seurauksena ja puolituntisen sängyssä pyörittyäni palasin tekemään ompeluhommia pitkälle yli puolenyön. 
Vuoritin takin, kun hokasin miten hyvin tuo Noshin oravakangas sopii väreihin. Lisäryhti ja -lämpökään eivät tosin ole pahitteeksi. Ja Juhon mukaan kaikki neuleet kutittavat, olivatpahan ne villaa, puuvillaa tai muuta matskua. Auttaiskohan oravat siihenkin ;) Leikkasin kappaleet mittojen mukaan ja kahtelin raglansauman muodon Ottobren kaavasta. Kiinnitin vetskarin vuorikankaaseen, saumuroin vuorikappaleiden saumat. Ompelin takin ja vuorin... vuoren kuulostaa paremmalta... yhteen käsin, pienen pienillä pistoilla. Opiskeluaikaan koitin yhdistää neulottua kappaletta ja trikoota koneella, enkä ole siihen hommaan sen jälkeen ruvennut. Eipähän mene turaamiseksi ja purkuhommiksi, kun varsinaista kiirettä ei nyt ole.
Langoista ja värityksestä kirjoittelin jo viimeksi, edellisestä postuksesta löytyypi. Kauluksen reunaan saatan vielä laittaa suiron vuorikangasta, tai sitten hurautan tuubihuivin tuosta oravakankaasta. Juhis on  kovin mieltynyt niihin, viimeisimmästä kiitos kummitädille :)
Mikä se on se mökkitakki, saattaa joku ihmetellä. Meillä kaikki fleecetakit ja paksut villatakit ovat olleet muutaman vuoden ajan mökkitakkeja. Kevään ekoilla mökkireissuilla nuo ovat ehdottomia. Mökki on talven jälkeen tosi kylmä, eikä ekana päivänä uskalla lämmittää vielä kovasti niitä vanhoja uuneja. Tarvitsee siis varautua ja pukeutua erityisen lämpimästi :) Siitä termi mökkitakki. Ja töppöset, ne poron nahkasta tehdyt tossut, karvavuorilla, ovat Juhiksen mökkivarustuksen tärkeimmät osat. Niin ja pipo tietenkin. Myös nukkuessa :) 

Kuume nousee taas! Mökkikuume!

lauantai 1. helmikuuta 2014

Juhiksen uusi mökkitakki

Telkkarinkatsontaneuleena sohvalla pyörii Juhiksen uusi mökkitakki. Ohjeena kolmeen kertaan testattu Pikkuveli, nappien sijalle laitan vetskarin ja kauluksen teen oman pään mukaan puuvillalangasta, jottei pikkuherraa kutita. Lankana vihreita seiskaveikkoja. Raidoitus 4 x vaalean vihreä, 5 x monivärinen vihreä, 4 x tumma vihreä, 5 x monivärinen vihreä. Tuolla tavalla saan tasona neulottaessa molemmista reunoista siistit ja tumma & vaalea vihreä odottelevat siinä reunassa, josta niitä seuraavan kerran otan työhön mukaan. Aina uudelle kerroksella lähtiessä kiepautan reunalangat toistensa ympäri, ettei reunaan jää pitkiä lankajuoksuja. Loppusuora häämöttää, tarviis keksiä seuraava "aivoton" neule :)

tiistai 28. tammikuuta 2014

Tilkkupeitto pelipaidoista

Osallistuin viime perjantain ompeluhaasteeseen tällä tilkkupeittotekeleellä. Idean taustalla oli jäkätystä :) Inhoan A:n vanhoja pelipaitoja. Niitä on vaatekaappi pullollaan, kun joka vuosi tulee ainakin yksi uusi. Juu, ja vanhojahan ei voi heittää pois, kun niillä on tunnearvoa. Kirpparilla ne tuskin kellekään kelpaavat. Eli ongelma paisuu vuosi vuodelta.
Yhdesti saunassa herra heitti, että teeppäs niistä paidoista hälle uusi reissupeitto. Wautsi mikä idea!  A on tähän asti kuljettanut reissuilla mukana yhtä yli 10 vuotta vanhaa tulppaanitilkkupeittoa. Siis niillä turnausreissuilla, kun ei yövytä hotelleissa vaan koulumajoituksessa tms. Siitä vanhasta tilkkupeitosta on vaan vanu kadonnut jonnekin. Se polyesterivanulevy siis "hiutuu" ja muuttuu pölyksi (?) ajan saatossa, enkä siksi suosittele sitä kenellekään tilkkutöitä suunnittelevalle. Paitapino odotteli viikon ajan keskellä olkkaria, kunnes facen ompeluryhmän perjantaihaasteeksi tuli ommella jotakin tilkuista. Se on siinä! Pesin pikana taustakankaan ja kaivelin fleecevilttejä työhuoneen kaapista. Kellon tullessa 21.00 aloin silputa paitoja, teki muuten hyvää ;) Leikkasin niistä saumat pois ja muokkasin suorakulmioiksi, säästin kaulukset etukappaleissa. Ompelin tilkut riveiksi ja rivit yhteen. Asettelin paitakankaan, viltit ja pohjakankaaksi valitsemani Marimekon pilkkukankaan tuohon lattialle päällekkäin odottelemaan harsimista. Enkä muuten säästänyt hihoja, enkä muutakaan paitasuljua. Tikkauksen teen käsin eli peitto valmistuu... ehkä kesällä.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Hylly- ja talohyllytuunaus poitsujen kanssa



Perjantain askartelupläjäys. Olimme sopineet Laten ja Juhiksen kanssa, että perjantaina koulun ja eskarin jälkeen askarrellaan poikien huoneisiin hyllyköt. Hyllyköt ostelin nettikirppikseltä jo aiemmin, mutta ideana oli maalata ne ja koristella osa lokeroista papereilla. Samanlaisia hyllyjä on tullut vastaan useissa blogeissa ja nyt viimeksi ystäväperheen luona.
Kalustemaalia löytyi työhuoneen kaapista sinisenä ja valkoisena, toinen pojista halusi toista ja toinen toista. Hyllyjen taustapapereita leikkelin valmiiksi Kotoliving-lehden värikkäiltä sivuilta ja osa oli skräppipapereita. Myös jemmattuja kauniita lahjapapereita ujutin sekaan. Herrat valitsivat papereista mieleisiä ja liimasimme ne paikoilleen. Ruuvasin hyllyt seinälle, ja nyt ne on täytetty kaikilla tärkeillä pikkuesineillä :)

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Nappisukat kasvivärjätyistä langoista

Joululomalla oli aikaa neuloa, oi sitä ihanuutta. Kotoliving-lehti oli pyörinyt olkkarin pöydällä odottelemassa sopivaa inspistä ja aikaa. Lehden ohjetta muokaten neuloin itselleni ekat nappivartiset villasukat. Langat vanhoja kasvivärjättyjä seiskaveikkoja, niitä ei-niin-kirkkaita ja -onnistuneita värejä. Ohjetta muokkasin vahvistetun kantapään verran, enkä tainnut jaksaa sitä tekstiäkään lukea silmukkamääriä ja kuvia enempää. Napit valitsin värien perusteella ja kahta samanlaista sieltä ei löydy.
Sukat ovat sattumalta samaa värimaailmaa, kuin tuo alkusyksyn omenalla painettu vesivärityö, joka myös etsii vielä paikkaansa.
Äiti ihasteli sukkien väritystä, joten ne kotiutuivat sittenkin maalle :)

lauantai 25. tammikuuta 2014

Joulupakettiin piilotetut mekot

Omat farkut sopiviksi -projekti on työllistänyt sen verran tehokkaasti, ettei tietokoneelle istahtamiseen tunnu löytyvän aikaa. Ipadillä otetut kuvat ovat mitä ovat, mutta näppärää se on ja nopeaa. Koska tarkoitukseni on säilöä tuotoksiani tulevia vuosia ajatellen mahdollisimman vaivattomasti, tabletilla roiskaistut postaukset + kuvat tulevat jatkumaan. Väliin sitten harvakseltaan tämmöstä vähemmän suttuista matskua ;)





Siskolikan tyttösen joululahjapakettiin ompelin pari mekkoa Mekkotehtaan ohjeilla, Matilda ja Riine, jos oikein muistan. Pienin koko mikä kirjasta löytyi. Näitä saattaa olla luvassa sinne suurimpaan kokoon asti, ellei kummityttö rupea poikatytöksi, jahka omaa tahtoa pukeutumiseen alkaa löytyä ;)
Matskuna ylemmässä Marimekon Jokapoika-paita ja pellavaista pitsiä varaston uumenista. Napit Alma-mummon nappijemmasta.
Alempi on tehty tyynyliinasta. Taskujen reunat koristelin turkoosilla pellavapitsillä ja napit etsin sieltä samaisesta jemmasta.

Molempien mekkojen napit ovat juuri niitä, mitkä jäivät pienenä tyttönä mieleen mummolassa napeilla leikkiessä. Muistaakohan muut serkut esimerkiksi näitä viimeisen kuvan nappeja?


Vai olenkohan jo pienenä tytöntyllerönä ollut erityisen kiinnostunut tämän suuntaisista asioista? Mummon muuttaessa pienempään asuntoon, hän lahjoitti nappivarastonsa minulle. Myös toinen mummoni oli ollut ompelija ja sain myös toisen samanmoisen nappivaraston iskältä. No nykyään napit on järjestelty väreittäin uistinlaatikostoon :) Ja koitan keksiä niille monipuolista käyttöä. Huomenna esittelen yhden käyttökohteen.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Kahden tunnin ompeluhaaste

Voihan sen perjantai-illan viettää näinkin :) Posti toi tilatun yllätyspaketin viikolla. Perjantaiaamuna paketti avattiin ja alkoi vimmattu suunnittelu, mitä paketista löytyneestä kankaasta tehdään. Näin tapahtui käsittääkseni 135 kodissa eilen. Kävin hyppytunnilla Palttinasta tummanruskeaa resoria ja sopivaa ompelulankaa ja esipesin yllärikankaan + resorin ja kuivattelin ne. Kankaassa on lintuja ja kukkia, ja vaikka se turkoosia olikin, en osannut kuvitella sitä poikien vaatteeksi. Ompelenpas jotakin itelleni, kerrankin. Kaivelin kaapista vanhan painijanselkäisen topin ja piirsin kaavat siitä. Kellon tullessa yhdeksän leikkelin kaavat ja huomasin, että kangasta jää vielä pipollinen, jos laittaa vuoreksi yksiväristä trikoota. Eikun lisää kaavoja kehiin ja leikkelin pipopalaset ommeltavaksi sillä ajatuksella, että teen, jos aikaa jää. Ja tämmöinen setti oli valmiina 23.00, langanpäiden leikkely jäi yliajalle.
Onnistuneen lopputuloksen takia kokemus oli positiivinen, tästä perjantaiompelusta voisi tulla tapa :)