Kaksi edellistä kesää seikkailin saarta ristiin rastiin löytääkseni kanttarelleja. Pari paikkaa onnistuin kuivina kesinä löytämään ja muutamat pienet nahistuneet sienet sain pannulle asti.Runsaiden sateiden ansiosta sieniä on tänä kesänä alkanut putkahdella joka puolelle saarta. Pieni lovi apajaan tuli, kun kasvattelin yhden paikan sieniä liian kauan: Varikset korjasivat sadon ennen meikeläistä. Pieniksi kuutioiksi olivat sienet silpunneet ja nauroivat räkäisesti puussa rikokselleen. Silloin Luonnonystävä minussa katosi jonnekin syvälle hetkiseksi ja linnut meinasivat tulla kivitetyiksi samantien... koska en omista minkäänlaisia aseita :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti