Vallattomat hernekepit

Hernekeppien pitää olla suoria, oksattomia ja ne on aseteltava siistiin ja symmetriseen aitamuodostelmaan. Jos mahdollista, käytä höylättyjä nelikulmaisia rimoja särmän vaikutelman luomiseksi. Ja pöh. Mietin mistähän se tuommonenkin ajatus päähän on tarttunut?

Tänä vuonna hernekepit ovat vallattomia, oksaisia ja vinkuroita. Osoittavat kuka minnekin :) Ja ihan vaan siksi, kun pitää pikkusen kapinoida, sotkea urautuneita aatoksiaan. 

Vallattomia ovat myös kasvilavojen istutukset. Sikin sokin maissit, tillit, pavut, salaatit ja herneet. No vähän rivintapaisissa muodostelmissa kuiteskin ;)

Veeruskan synttärimekko 1

Se oikea kevät meni sumussa, sisäkorva temppuili. Käsityöt paitsiossa siinä pyörityksessä. Vähitellen into taas nousee. Aloitin varovaisesti ompeluhaasteen yllärikankaalla. Tuli harmaata rusettikangasta. Ei siis yhtään minua, eikä ainakaan poikalapsia varten. Eikä harmaana vaalealle kummitytöllekään. Talvella taaplasin töissä painantaa ja värjäystä ja sieltä jääneen innostuksen vallassa värjäsin kankaan pinkiksi ja ompelin kummitytön kesämekoksi. Tuli Minnin rusettikauppafanille justiinsa hyvä :) Ottobren Giant Apple ja koko 98 cm.

Jatketun kevään mekko

Rakastan kevättä. Pidän erityisesti siitä tunteesta ja ajatuksesta, että koko ihana kesä on edessä. Olen edelleen kevätvaiheessa, odotan kesän alkamista. Tämä kevätvaihe on kovin pitkä, pelottaa että hyppään suoraan syksyyn. Kesä jää tällä menolla kokematta. On tultava tähän hetkeen. Varustauduttava tähän "kesään" pidemmällä kesämekolla, tarvittaessa sukkahousuilla ja villasukilla. Kaapissa on roikkunut vuosia yksi helmi, kaunis luonnonvalkea puuvillainen tuliaismekko. En osaa pitää sitä, se päällä tuntuu ja näyttää morsiamelta. Pehmeä ja ihana kaikin puolin muuten.

Perjantai-iltana se iski, viisi minuuttia ennen kangaskaupan sulkemista: VÄRJÄÄN SEN! Kipitin ylämäkeen, ehdin ja pesukone hoiti homman. Jatketun kevään mekko. Väri on niiiin kirkas, että se valaisee koko olohuoneen limenvihreäksi sisällä kuivaessaan. Tuosta saa energiaa, jos mistä.

Piti tulla vielä lisäämään sovituskuva, kun Lauri nappasi niin eläväisen verrattuna puussa lötköttävään mekkoon :)

Korennon kuoriutuminen

Silloin ihminen on lomalla...

... kun ei ole kiire ja on aikaa rauhassa ihmettellä luonnonihmeitä vaikka tuntikaupalla :)

Langanloppujen tuhoamista

Kevään ensimmäinen flunssa alkaa olla voiton puolella. Äänetönnä sohvassa maatessani katsoin digiboksille nauhoitetut elokuvat, joita olin säilönyt tämmöistä tilannetta varten. Eilen happi oli sen verran heikko, ettei kutimet siinä samalla viuhuneet mutta tänään oli jo virtaa sen verran enemmän, että puikot kilisivät ja keskeneräiset neulomukset valmistuivat. Langanloppuja koitin tuhota näihin hiihtolomalla aloitettuihin villasukkiin. Kokeilin ensimmäistä kertaa kahden sukan neulomista yhtä aikaa pyöröpuikolla. Ohjeistusta löytyy googlettamalla. Sukat on aloitettu kärjestä ja lankaa vaihdettu aina kerän loppuessa. Nätit nuo eivät ole, mutta toimivat perussukat ;)

Nättiä sen sijaan syntyi, kun jatkoin lankojen hävittämistä nukenvaatteita neulomalla :) Ekat versiot villatakista, lapasista ja piposta onnistuivat ilman purkamisia. Takki on neulottu ylhäältä alaspäin yhtenä saumattomana kappaleena seiskaveikasta. Lapaset ovat Woolia ja pipo Nalle-lankaa. Näistä olisi helppo raapaista tänne ohjeetkin, olisiko kiinnostusta? Ja kummitytöt luettelee sitten tänne perään, että minkä väriset kamppeet teen Tähkäpäälle ja Tuhkimolle :)

Lomaviikolla askarreltua

Ulkona on aivan huikea sää, aurinko paistaa, linnut laulavat ja lumipenkat sulavat kohisten. Harmi kun lomaviikolla ei aurinkoa näkynyt. Mutta nautitaan sitten nyt! Vaihdan jalkaan goretexit ja painun kahlaamaan tuonne sohjoon, naama nätisti aurinkoa kohti.

Lomaviikolla lyhensin hieman keskeneräisten töiden -listaa ja maalasin säilytyspurkkeja ja tuon kynttilänjalan, joka on ehkä aiemmin toiminut tuhkakuppina. Pohjalle valkeaa suhumaalia, pintaan pitsiliina ja sinistä maalia (Idea Oma Koppa -blogista).

Lomailua, aivot narikassa.

Tulihan se odotettu hiihtoloma viimein! Tälle lomalle ei suunniteltu erityistä ohjelmaa, ei pitkiä reissuja eikä isoja remontteja. Työhuoneenkin sain siivottua jo heti maanantaina, joten nyt olen vaan ja hölläilen. Työhuoneesta löytyi epämääräisiä seiskaveikkanyssäköitä. Päätin neuloa niistä raitasukkia, ihan vaan kuluttaakseni langanloput pois. Suunnitelmissa oli perussukkaa aivottomasti neuloen, samalla kun kahtelen Strömssön tallennuksia ja juon pannutolkulla kahvia, ah mikä ihana loma!

Ennen kuin huomasinkaan, olin kuitenkin etsiskellyt netistä ohjeet kahden sukan neulomiseen samanaikaisesti pyöröpuikolla, kärjestä aloitettuna. Olinkohan kokeillut tätä jo aiemmin... Olin ainakin lukenut miten se tapahtuu, koska sain sukat aluilleen ilman suurempia ohjeen lukemisia, kuvat riittivät konsultaatioon ;)
Kannattaa kokeilla, varsinkin jos toisen sukan neulominen aina tympii, tai ei tiedä minne asti samanväriset langat riittävät tai käsiala vaihtelee mielialan mukaan. Eivätkä puikotkaan kilise! Voin opettaa :)

Ja nyt mie vaan neulon, kahtelen Stömssötä ja juon kahvia. Ainakin tuonne kantapäihin asti.