perjantai 11. helmikuuta 2011

Pikkuvessan remonttia

Asumme 60-luvun talossa, jota olemme remontoineet kodiksemme jaksamisen ja rahatilanteen salliessa. Viimeisin kohde oli pieni vessamme, joka oli kuorrutettu tämmöisillä ihanuuksilla:


Mies oli työmatkalla ja minä olin suunnitellut isäni kanssa, että nyt laitetaan tuulemaan ja tumma vessa sai kyytiä. Seinät maalattiin vaaleiksi ja koristeeksi askarreltiin poikien kanssa boordi. Boordi taitaa olla tällä hetkellä solastseason sisustuksessa, mutta meilläpä ei siitä välitetä :)



Idea bordiin tuli lempiohjelmastani Strömssöstä, jossa tehtiin muistaakseni kangaskasseja vastaavalla norsukuviolla. Ostin halpaa boordia, jonka telasimme valkeaksi. Maalin kuivuttua työmiehet tekivät käden kuvat ja mie viimeistelin kuviin hännät, korvat, silmät ja hymyt.

Seuraavalla kerran postaus toteutuneesta haaveesta... meillä on unelmien kesämökki :)

Yöttö

torstai 10. helmikuuta 2011

Yöttö Design

Yksi suuri unelmani olisi toimia käsityöyrittäjänä. Haaveilun lisäksi olen käynyt monenmoisia yrittäjyysopintoja, liiketoimintasuunnitelmat ja starttiraha-anomukset on täytetty pariin otteeseen, mutta minulta puuttuu vielä sitä rohkeutta. Käsitöitä valmistuu kuitenkin tiuhaan tahtiin ja tästä lähtien töissäni on Yöttö Design-signeeraus.

Yöttö-nimi on peräisin lapsuudestani. Tarina kertoo kummisetäni kyselleen minulta pienenä, että "Mittees se yöttö tiettää?". Johon minä vastasin: "Mie en oo mikkään yöttö, vaan iso tytön lotokka" :)
Yöttö Designin tilalla mietiskelin pitkään Yöttö Resign-signeerausta. Resign termi tarkoittaa tuunaamista, ja tilkkutöissä käytän lähes aina vanhoja, kierrätettyjä kankaita, joten sehän sopisi mainiosti. Mutta sitten ovat tuon sanan muut merkitykset, nimittäin alistuminen tai jostakin virasta eroaminen. Jotenka pysytään sittenkin designissa.


Uusimpana tilkkutyönä valmistui siskon pojalle syntymäpäivälahjaksi juniorikokoinen peitto. Materiaaleista vain pilkkukangas ja maatila-kangas on ostettu uusina ihanasta paikallaisesta kangasliikkeestä, www.palttina.com . Muut tilkut ovat peräisin vanhoista vaatteista ja sisustustekstiileistä. Vanun tilalle laitoin fleece-peiton, koska olen huomannut, että vanu on "haihtunut" noin kymmenen vuotta vanhoista tilkkupeitoistani. Ja tikkaukset tein käsin. Tämmöinen peitto on omasta mielestäni mitä mainioin lahjaidea! Erityisen ihanaa on, jos peittoon voi säilöä muistoja, esimerkiksi tilkkuja pienokaisen lempivaatteista.

Haluaisitko sinä antaa vastaavan lahjan jollekin tärkeälle ihmiselle? Ota yhteyttä, niin katsotaan voinko toteuttaa toiveesi.


lauantai 1. tammikuuta 2011

Tänävuonna lupaan...

Olen kiltimpi itselleni: en pakota itseäni tekemään suuria päätöksiä, joista tulee paha mieli.
Lisäksi yritän...
... kuunnella sisintäni ja elää onnellisempaa elämää.
... olla miettimättä liikaa, mitä muut minusta ja tekemisistäni ajattelevat.
... oppia taas luottamaan itseeni ja siihen, että asioilla on tapana järjestyä.
... välttää kiirettä.
... suorittaa vähemmän ja nauttia enemmän.
... miettiä mahdollisimman usein, että matka on päämäärä.
... muistaa, että kaikenlainen väkertely on arvokasta hyvinvoinnille, niin omalle kuin myös
lasteni. Sitä ei voi sysätä eläkeikään tai suunnitella tekevänsä sitten joskus. Se on joidenkin mielestä mitätöntä ajanhukkaa, mutta minulle se antaa elinvoimaa.
... haaveilla tai jopa toteuttaa unelmaani käsityöstä ammattina.

... stressata vähemmän näistä suunnitelmistani huolimatta.

maanantai 31. toukokuuta 2010

Kohta se on täällä... kesä.



Mökkielämää

Viikonloppuna mökkeiltiin koko perheen voimin ensimmäistä kertaa. Viime kesänä minulla ei vielä ollut voimia ajatella "lomailua" veden äärellä, koko ajan peläten sitä että pojat tipahtavat veteen. Mutta nyt uskaltauduttiin saareen, ja ihan mukavasti meni. Juniori kasteli koko vaatekertansa kahdesti perjantaina, mutta sitten ymmärsi pysyä poissa vedestä. Kalastamaan päästiin myös ja pojat saivat elämänsä ensimmäiset hauet. Sattui vielä niin ihmeellisesti, että uistellessa molempien poikien uistimiin tarttui yhtä aikaa kala. Siinä oli veneessä liikettä, kun mies koitti kelata toista ja minä toista virveliä. Ja yritettiin vielä pysyä istuallaan, kun juuri oli pojille neuvottu, että veneessä ei saa seistä. Tottakai siinä toheltaessa siimat meni ristiin, mutta onneksi kalat saatiin veneeseen. Tunnin päästä siitä kalat olivat jo fileinä paistinpannulla ja heti kohta tyytyväisten kalamiesten masuissa. Seniori esittelee kuvassa saalistaan ylpeänä. Sen verran käsityöasiaa väliin, että nuita wurm-pipoja olen nyt tehnyt kaksi. Tykkäsin paljon tästä helposta mallista, jota voi tehdä telkkaria katsellessa tai nukkumaan ruvetessa, ilman että innostuu neulomaan aamuun asti. Koristeeksi laitoin pätkän nauhaa, jossa lukee power (kierrätyskamaa: Power Cup-passista jemmasin nauhan talteen muinoin, ja sille löytyi nyt käyttöäkin).
Wurm-pipo
Pienin koko
Lanka: kerä Novitan Tennesseetä
Puikot 3 ja 3,5 mm.

Mökkikuume pahenee näköjään vuosi vuodelta. Nautin viikonloppuna tosi paljon niistä omista pienistä hetkistä, kun pojat nukkuivat päiväunia ja mies oli kalastamassa. Aallot liplattelivat laituriin, radio soi hiljaisella ja lueskelin sisustuslehtiä unelmoiden omasta kesämökistä.
Ehkä sitten joskus...

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Kirjovirkkauksen pauloissa


Kasvimaalla möyrimisen lisäksi olen pitkästä aikaa kaivellut esiin virkkuukoukun ja puuvillalankoja. Juniorille valmistui liskolaukku syksyllä alkavaa liikuntakerhoa ajatellen. Siinäpä on hyvä pillimehua ja kerhotossuja tomeran poikasen kuljettaa. Liskojen lisäksi laukussa on keskellä teksti: Mistä on pienet pojat tehty?
Yöttö

Täällä esittäytyy Yöttö, tyttö 30 v. Pohjois-Karjalasta

Olen blogikoukussa: nautin suunnattomasti ihanien (maalaisromanttisten) sisustus-, käsityö- ja askartelublogien lukemisesta. Jo yli vuoden ajan olen haaveillut omasta blogista, mutta en ole saanut aikaiseksi lähteä tuottamaan omaa tekstia ja kuvia. Mutta nyt voisi olla sen aika.
Taustatiedoiksi voisin kertoa itsestäni sen verran, että olen kahden pienen pojan (Seniori ja Juniori) äiti. Naimisissa olen ihanan miehen kanssa ja täällä omakotitalossamme asuu myös koiramme Otto.
Käsityöt ovat intohimoni ja koulutukseni liittyy niihin. Haaveilen käsityöyrittämisestä ja kesämökistä. Luultavasti blogini tulee käsittelemään pääasiassa käsityötekeleitäni, sisustusta ja lapsiperheen elämää. Rakastan myös pihalla touhuamista ja leipomista.
Elämä ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta yritän opetella ajattelemaan positiivisesti :) Yhtenä tavoitteena minulla on oppia elämään tässä hetkessä. Sitku-elämän sijaan nytkun-elämää ja kiireettömyyttä. Jotta tältä pohjalta mennään.
<3 Yöttö